| Lima-ahvenet | |
|---|---|
Nuchequula nuchalis |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Viuhkaeväiset Actinopterygii |
| Lahko: | Välskärikalat Acanthuriformes |
| Heimo: | Lima-ahvenet Leiognathidae Gill, 1893 |
| Alaheimot ja suvut | |
| Katso myös | |
Lima-ahvenet (Leiognathidae) on välskärikaloihin kuuluva kalaheimo, jota tavataan indopasifiselta merialueelta.
Lima-ahventen luokittelu on muuttunut huomattavasti 2000-luvun aikana. Aiemmin heimo jaettiin kolmeen sukuun, mutta nykyisin sukuja on 10 ja lajeja runsaat 50. Lajeja ovat muun muassa lima-ahven (Leiognathus equulus) ja marmorilima-ahven (Leiognathus klunzingeri). Varhaisimmat lima-ahventen heimoon kuuluvien lajien fossiilit on ajoitettu oligoseenikaudelle.
Lima-ahvenet ovat pienikokoisia, korkeintaan 16 cm pitkiä. Ruumiinrakenne on litteä. Suomut ovat pienikokoisia ja puuttuvat päästä kokonaan. Kala on limamaisen eritteen peitossa. Kalat ovat tyypillisesti väriltään hopeanharmaita. Lima-ahventen erikoisuus on valoelimet, joissa elää symbioosissa fotoluminoivia Photobacterium-suvun bakteereja. Koiraiden valoelin on kookkaampi kuin naaraiden ja valoelin myös kirkastuu lisääntymiskauden aikana. Selkä- ja peräevät ovat hyvin pitkät ja pyrstöevä on haarautunut. Kalat pystyvät työntämään leukojaan eteenpäin, jolloin suusta muodostuu putkimainen.
Lima-ahvenet elävät indopasifisella merialueella suolaisissa ja murtovesissä rannikkojen läheisyydessä, mutta osa lajeista tulee toimeen myös makeissa vesissä. Lima-ahvenet elävät matalissa vesissä lähellä pohjaa yleensä alle 160 metrin syvyydessä merenpinnasta. Kalat muodostavat usein suuria parvia. Ravintona ovat pienet selkärangattomat eläimet, kuten äyriäiset. Pienestä koostaan huolimatta lima-ahvenet ovat Aasiassa paikoin hyvin tärkeitä ruokakaloja. Ne myydään tyypillisesti kuivattuina ja suolattuina.