Litiumkloridi

Litiumkloridi
Tunnisteet
CAS-numero	7447-41-8
PubChem CID	433294
Ominaisuudet
Molekyylikaava	LiCl
Moolimassa	42,391 g/mol
Ulkomuoto	valkoisia oktaedrin muotoisia kiteitä
Sulamispiste	613 °C
Kiehumispiste	1 360 °C
Tiheys	2,068 g/cm3
Liukoisuus veteen	63,7 g/100ml (0 °C); 130 g/100ml (95 °C)
	Infobox OK

Litiumkloridi (LiCl) on litium- ja kloridi-ionien muodostama epäorgaaninen ioniyhdiste. Yhdistettä käytetään muuan muassa litiummetallin valmistuksessa ja vettä sitovana aineena.

Ominaisuudet

Huoneenlämpötilassa litiumkloridi on valkoisia kiteitä. Yhdiste kykenee sitomaan kidehilaansa vettä ja sitä tavataan kidevedellisinä muotoina, muun muassa monohydraattina LiCl · H₂O. Litiumkloridi on hyvin vesiliukoista ja väkevät vesiliuokset voivat olla sulia vielä –70 °C:n lämpötilassa. Litiumkloridi liukenee hyvin myös etanoliin, johon natrium- ja kaliumkloridi ovat liukenemattomia. Tätä voidaan käyttää hyväksi näiden yhdisteiden erottamiseen toisistaan.

Laimeat litiumkloridiliuokset ovat maultaan makeahkoja. Litiumkloridikonsentraation kasvaessa suolainen ja happamahko maku tulee selvemmäksi.

Valmistus

Teollisesti puhdasta litiumkloridia valmistetaan litiumhydroksidin tai -karbonaatin ja suolahappoliuoksen välisellä reaktiolla.

LiOH + HCl → LiCl + H₂O

Li₂CO₃ + 2 HCl → 2 LiCl + H₂O + CO₂

Käyttö

Litiumkloridin ja kaliumkloridin sulaa seosta käytetään valmistettaessa elektrolyyttisesti litiummetallia. Litiumkloridipitoisuus vaihtelee 40–60 prosentin välillä. Elektrolyysissä käytettävän litiumkloridin tulee olla suhteellisen puhdasta ja kuivaa.

Muita yhdisteen käyttökohteita ovat kuivausaineena käyttö, muiden litiumyhdisteiden tuotanto, kuivapareissa ja katalyyttinä eräissä orgaanisten yhdisteiden hapetusreaktioissa.

Lähteet

1 2 3 4 5 6 7 8 Karamäki, E. M.: Epäorgaaniset kemikaalit, s. 231. Kustannusliike Tietoteos, 1983. ISBN 951-9035-61-3
1 2 Wiberg, E., Wiberg, N. & Holleman, A. F.: Inorganic chemistry, s. 1087. Academic Press, 2001. ISBN 978-0-12-352651-9 Kirja Googlen teoshaussa Viitattu 18.06.2010. (englanniksi)
↑ Shallenberger, R. S.: Taste chemistry, s. 136. Springer, 1993. ISBN 978-0-7514-0150-9 Kirja Googlen teoshaussa Viitattu 18.06.2010. (englanniksi)
↑ Garrett, D. E.: Handbook of lithium and natural calcium chloride, s. 178. Academic Press, 2004. ISBN 978-0-12-276152-2 Kirja Googlen teoshaussa Viitattu 18.06.2010. (englanniksi)
↑ Perry, D. L. & Phillips, S. L.: Handbook of inorganic compounds, s. 223. CRC Press, 1995. ISBN 9780849386718 Kirja Googlen teoshaussa Viitattu 18.06.2010. (englanniksi)

Aiheesta muualla

Litiumkloridin kansainvälinen kemikaalikortti

Tämä kemiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.

[karamaki-1] 1 2 3 4 5 6 7 8 Karamäki, E. M.: Epäorgaaniset kemikaalit, s. 231. Kustannusliike Tietoteos, 1983. ISBN 951-9035-61-3

[inorganic-2] 1 2 Wiberg, E., Wiberg, N. & Holleman, A. F.: Inorganic chemistry, s. 1087. Academic Press, 2001. ISBN 978-0-12-352651-9 Kirja Googlen teoshaussa Viitattu 18.06.2010. (englanniksi)

[3] Shallenberger, R. S.: Taste chemistry, s. 136. Springer, 1993. ISBN 978-0-7514-0150-9 Kirja Googlen teoshaussa Viitattu 18.06.2010. (englanniksi)

[4] Garrett, D. E.: Handbook of lithium and natural calcium chloride, s. 178. Academic Press, 2004. ISBN 978-0-12-276152-2 Kirja Googlen teoshaussa Viitattu 18.06.2010. (englanniksi)

[handbook-5] Perry, D. L. & Phillips, S. L.: Handbook of inorganic compounds, s. 223. CRC Press, 1995. ISBN 9780849386718 Kirja Googlen teoshaussa Viitattu 18.06.2010. (englanniksi)