| Liuskaraunioinen | |
|---|---|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Sanikkaiset Pteridophyta |
| Alakaari: | Saniaiset Pteridophytina |
| Luokka: | Polypodiopsida |
| Lahko: | Polypodiales |
| Heimo: | Raunioiskasvit Aspleniaceae |
| Suku: | Raunioiset Asplenium |
| Laji: | septentrionale |
| Kaksiosainen nimi | |
| Katso myös | |
|
|
|
Liuskaraunioinen (Asplenium septentrionale) on erikoisennäköinen, pienikokoinen, kallionraoissa kasvava saniainen.


Liuskaraunioisen lyhyestä ja tummasuomuisesta maavarresta nousee tuppaina kasvavia, 5–17 cm korkeita lehtiä. Lehtiruoti on tummatyvinen ja kaksi-kolme kertaa lehtilavan pituinen. Täysin muista raunioisista poikkeava lehtilapa on muodoltaan harvaan säännöttömän halkihaaraisesti liuskainen. Liuskat ovat 1 mm leveitä, kärjestään usein leventyneitä, tasasoukkia ja hampaisia. Itiöpesäkeryhmät ovat kapeanpuikeita tai tasasoukkia ja sijaitsevat lehtilavan alapinnalla lehtisuonten sivussa. Itiöpesäkkeet ovat katesuomuisia. Liuskaraunioisen itiöt kypsyvät Suomessa heinä-elokuussa.
Liuskaraunioinen voi risteytyä seinäraunioisen (A. ruta-muraria) sekä tummaraunioisen alalajin kalliotummaraunioisen (A. trichomanes subsp. trichomanes) kanssa.
Maailmanlaajuisesti liuskaraunioisen levinneisyysalue on keskittynyt Eurooppaan, jossa sitä tavataan laajalla mutta hajanaisella alueella lähes koko mantereella. Runsaimmin lajia kasvaa Pohjois-Espanjasta Pohjois-Saksaan, ja edelleen Romaniaan, Bulgariaan, Balkanin niemimaalle ja Pohjois-Italiaan. Toinen pääesiintymisalue on Norjan ja Ruotsin etelä- ja keskiosissa sekä Suomen eteläosissa. Lisäksi se on tavanomainen Kaukasuksen alueella. Aasiassa lajia kasvaa Turkissa, Keski-Aasiassa ja Länsi-Siperiassa. Pohjois-Amerikassa liuskaraunioisella on erillinen, laaja esiintymisalue Yhdysvaltain lounaisosassa.
Suomessa liuskaraunioinen on yleinen laji maan lounaisosissa ja etelärannikolla. Satunnaisemmin sitä tavataan muualta Etelä- ja Keski-Suomesta aina Vaasan korkeudelle saakka. Pohjoisempaa lajista on muutama vanha havainto Koillismaalta ja Savukoskelta. Yleisin laji on Suomessa Ahvenanmaalla.
Liuskaraunioinen kasvaa avokallioiden raoissa. Kasvupaikat ovat useimmiten paahteisia. Kuivina kausina kasvin lehdet käpertyvät kokoon ja muuttuvat ruskeiksi, mutta virkoavat jälleen sateiden tullessa.