Lohjan murre

Lohjan murre on Lohjan alueella Uudellamaalla puhuttu murre. Murteella on voimakas lounaismurteiden pohja, johon sekoittuu hämäläisiä aineksia.

Kielimaantieteellinen asema

Lohjan murre kuuluu lounaisten välimurteiden Länsi-Uudenmaan murreryhmään, ja sitä puhutaan Lohjan alueella. Murrealue rajautuu esimerkiksi idässä Vihdin murrealueeseen ja pohjoisessa Nummen murteeseen.

Murteen piirteitä

Lohjan murteen piirteisiin kuuluvat muun muassa imperfektimuodot hakkain ’hakkasin’, kuarein ’kuorin’ ja vojei ’voi’. Tämän lisäksi murteelle on tyypillistä i-äänteen säilyminen sanoissa kuten syksyiset, oloisii ja pikkuinen, joita muotoja Elias Lönnrot nosti kirjakieleen. Murteelle tavallista on myös eläimeen viittaaminen hän-sanalla.

Lohjan murteeseen on tullut myös runsaasti lainasanoja ruotsista, kuten talrikki (lautanen), hantuuki (pyyheliina), karteeni (ikkunaverho), tampuuri (eteinen), trekooli (puutarha) ja förkkeli (esiliina).

Esimerkkejä

Esimerkkejä Lohjan murteesta:

• ”Hän on niim pikkuine viäl.”
• ”Tul sää sit!”
• ”Miäs makai kyljelläs.”

Lähteet