Lopen kirkko

Lopen kirkko
Sijainti Pilpalantie 1, Loppi
Koordinaatit 60°43′02.71″N, 024°26′25.48″E
Seurakunta Lopen seurakunta
Rakentamisvuosi 1885–1888
Suunnittelija Konstantin Kiseleff ja Elia Heikel
Materiaali tiili
Istumapaikkoja 800
Tyylisuunta uusgotiikka
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Lopen kirkko on Lopella sijaitseva Konstantin Kiseleffin ja Elia Heikelin suunnittelema tyyliltään uusgotiikkaa edustava, vuosina 1885–1888 punatiilestä rakennettu päätytornillinen, tasavartinen ja sisäviisteinen ristikirkko. Alttaripäädyssä on särmikäs sakasti. Runkohuonetta kapeampi torni on kolmikerroksinen ja sen kellot ovat vuosilta 1926 ja 1958. Kirkon seinillä on goottilaistyyliset pilasterit, ikkunat ovat pyörökaariset. Kirkon päädyissä on ristikomerot, joissa on pyöröikkunat. Ulkokatteena ovat satulakatot, sisällä taas tiilipilarien kannattelema tasakatto. Kirkko paloi vuonna 1914 ja sen sisätilat uusittiin Ilmari Launiksen johdolla vuosina 1920–1921, peruskorjaus tehtiin vuosina 1949–1950. Kirkon pinta-ala on 840 neliötä, ja siinä on istumapaikkoja 800 hengelle. Alttaritaulun Vuorisaarna on vuonna 1929 maalannut taiteilija Kaapo Wirtanen tai 1928, ja vanha Felix Frangin maalaama alttaritaulu vuodelta 1901 on kirkon musiikkisalissa. Kirkon ensimmäiset 21-äänikertaiset urut valmisti Kangasalan urkutehdas vuonna 1926, joka uudisti ne 19-äänikertaisiksi vuonna 1959. Nykyiset 29-äänikertaiset urut vuodelta 1988 ovat tanskalaisen Christensen & Sønnerin valmistamat. Lopen kirkko toimii kesäisin tiekirkkona.

Peruskorjaus

Edellinen laaja pintaremontti kirkossa tehtiin 1980-luvulla. Kun vuonna 2025 tehty remontti valmistuu, kirkko otetaan uudelleen käyttöön tammikuussa 2026. Näkyvin muutos on kirkon värit. Ennen vuoden 1914 tulipaloa kirkon sisätilat olivat sinisävyiset, ja väri palautettiin siihen asuun. Kirkkosalia käännettiin 90 astetta vasatapäivään. Alttaritaulu ja penkit entisöitiin, ja sivupenkin käännettiin niin että istuja katsoo alttarin suuntaan. Yläpuoliset koristeaiheet alttaritaulussa ja pylväissä maalattiin okransävyllä. Samalla uusittiin talotekniikka, kuten sähköt, lämmitys, äänentoisto ja valaistus.

Kirkkohallitus rahoitti 3,7 miljoonan euron peruskorjausta miljoonalla eurolla, loput rahoitettiin realisoimalla seurakunnan sijoituksia ja säästöjä sekä lainalla.

Lähteet

  1. 1 2 Markku Haapio, Laura Luostarinen (toim.): Suomen kirkot ja kirkkotaide 2, s. 191. Etelä-Suomen Kustannus, 1980. ISBN 951-9064-28-1
  2. 1 2 Lopen kirkko Lopen seurakunta. Viitattu 28.5.2018.
  3. ↑ Jorma Kallenautio, Heikki Wuorenrinne: Lopen historia kunnallisen itsehallinnon aikana I, s. 531. Lopen kunta, seurakunta ja manttaalikunta, 1976. ISBN 951-99093-5-4
  4. 1 2 Ville Tiirikainen, Lopen kirkko paloi sata vuotta sitten, Yle.fi uutiset 23.12.2025, viitattu 23.12.2025
Tämä kirkkoihin tai muihin uskonnollisiin rakennuksiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.