| Luke Bell | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 27. tammikuuta 1990 Lexington, Kentucky, Yhdysvallat |
| Kuollut | 26. elokuuta 2022 (32 vuotta) Tucson, Arizona, Yhdysvallat |
| Ammatti | laulaja-lauluntekijä, muusikko |
| Muusikko | |
| Tyylilajit | country & western |
| Soittimet | kitara |
| Levy-yhtiöt | Thirty Tigers |
| Aiheesta muualla | |
| www.lukebellmusic.com | |
Löydä lisää muusikoitaMusiikin teemasivulta |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Luke Bell (27. tammikuuta 1990 Lexington, Kentucky – 26. elokuuta 2022 Tucson, Arizona) oli yhdysvaltalainen laulaja-lauluntekijä ja muusikko, joka esitti klassista countrymusiikkia.
Luke Bell syntyi Lexingtonissa Kentuckyssa mutta kasvoi Codyssa Wyomingissa. Bellin äidin puoleinen suku piti karjatilaa Shellissä Wyomingissa, ja isän kentuckylaisessa suvussa oli pappeja ja tupakanviljelijöitä. Isovanhempiensa karjatilalla hän tutustui lapsena tilan töihin ja kiinnostui honky-tonk-musiikista. Hän aloitti kitaransoiton ollessaan seitsemännellä luokalla. Wyomingin yliopistossa Bell menestyi runoudessa, jossa hänellä oli kiitettävä arvosana. Hän kuitenkin keskeytti opinnot ja muutti Austiniin Texasiin. Kesäisin hän työskenteli historiallisella TE Ranch -nimisellä karjatilalla Codyssa.
Austinissa Bell asui kaksi vuotta, työskenteli rakennuksilla ja hevosenkengittäjänä ja julkaisi vuonna 2012 ensimmäisen CD-levynsä Luke Bell. Austinista hän muutti New Orleansiin, jossa työskenteli katontekijänä ja tutustui paikalliseen musiikkikulttuuriin ja muun muassa The Deslondes -yhtyeeseen. New Orleansista hän palasi muutaman kuukauden jälkeen Wyomingiin.
Nashvilleen muutettuaan Bell äänitti toisen albuminsa Don't Mind If I Do (2014), jonka hän rahoitti Kickstarter-kampanjalla. Hän teki levytyssopimuksen Thirty Tigersin kanssa vuonna 2016 ja alkoi esiintyä Willie Nelsonin, Dwight Yoakamin ja Hank Williams Juniorin lämmittelijänä. Hän julkaisi nimialbumin Luke Bell vuonna 2016 tuottaja Andrija Tokicin kanssa The Bomb Shelter -studiossa. Se on kokoelma Don’t Mind If I Do -albumin kappaleista ja toisesta, julkaisemattomasta levytyksestä. Se sisältää muun muassa kappaleet ”The Bullfighter”, ”Where Ya Been?” ja ”Sometimes”. Albumi sai laajasti suosiota ja vakiinnutti hänen asemaansa countrymuusikkona.
Bellin isän kuolema syöpään vuonna 2015 ja mielenterveysongelmat tekivät julkisuudesta hänelle yhä vaikeampaa. Hän vetäytyi julkisuudesta, saattoi olla kadoksissa viikkoja kerrallaan, piti välillä yhteyttä läheisiinsä ja vietti välillä ajanjaksoja vankilassa tai psykiatrisissa laitoksissa. Hänellä diagnosoitiin skitsoaffektiivinen häiriö, skitsofrenia ja kaksisuuntainen mielialahäiriö.
Bellin ystävä ilmoitti hänet kadonneeksi elokuussa 2022 sen jälkeen kun he olivat tulleet Tucsoniin Arizonaan soittamaan. Useiden päivien kuluttua ohikulkija löysi hänet reagoimattomana pysäköintialueelta. Kuolinsyyksi ilmoitettiin tapaturmainen fentanyylimyrkytys.
Postuumisti julkaistu albumi The King Is Back (2025) sisältää 28 kappaletta, jotka on äänitetty marraskuun 2013 ja elokuun 2016 välillä. Albumi sai hyvän arvostelun Holler-musiikkijulkaisulta. Holler kiittelee Bellin tarkkaavaisuutta itseään, ympärillään olevia ihmisiä ja niitä paikkoja kohtaan, joissa hän eli.