| Lukoil | |
|---|---|
| Yritysmuoto | PAO |
| Osake | MCX: LKOH NASDAQ: LUKOY LSE: LKOD FWB: LUK |
| ISIN | RU0009024277 ja US6778621044 |
| Perustettu | 1991 |
| Toimitusjohtaja | |
| Kotipaikka | Moskova, Venäjä |
| Toimiala | öljy, maakaasu, sähköntuotanto |
| Liikevaihto | |
| Liikevoitto | |
| Nettotulos | |
| Henkilöstö | |
| www |
|
PAO Lukoil (ven. ПАО «Лукойл») on venäläinen öljy-yhtiö. Se on Venäjän suurimpia yrityksiä ja maailman suurimpia yksityisiä öljy-yhtiöitä. Lukoilin merkittävänä omistajana on oligarkki Vagit Alekperov, joka yksityisti osan itselleen vuonna 1993.
Talousjulkaisu Forbesin kevään 2012 listauksessa yhtiö luokiteltiin Venäjän toiseksi ja maailman 68:nneksi suurimmaksi julkisesti noteeratuksi yhtiöksi. Vuoden 2014 listauksessa yhtiön sijoitus oli pudonnut: se oli tällöin Venäjän 4:nneksi suurin ja maailman 83:nneksi suurin julkisesti noteerattu yhtiö.
Lukoil muodostui vuonna 1991, kun Hanti-Mansian kaupunkien mukaan nimetyt pienemmät öljy-yhtiöt Langepasneftegas, Uraineftegaz ja Kogalymneftegaz yhdistyivät: näistä nimi Luk + engl. oil (suom. öljy). Kahden vuoden kuluttua tämä valtionyhtiö yksityistettiin. Lukoilin silloinen toimiva johto, Vagit Alekperovin säestyksellä, yksityisti itselleen merkittävän osuuden. Operaation yhtenä avustajana toimi toinen oligarkki Nikolai Tsvetkov.
Toukokuussa 2021 Kolvajoessa havaittiin suuri öljyvuoto ja Komin alueen viranomaiset julistivat alueelle hätätilan. Vuoto oli ilmeisesti peräisin Lukoil-yhtiön rikkoutuneesta putkesta. Lukoilin työntekijöiden mukaan putkesta vuoti seitsemän tonnia raakaöljyä, josta neljä tonnia saastutti runsaan hehtaarin kokoisen alueen maaperää. Kolme tonnia öljyä pääsi jokiveteen. Ympäristönsuojelijat uskoivat, että öljyä pääsi maastoon paljon Lukoil-yhtiön kertomaa enemmän. Paikalliset asukkaat ovat lehden tietojen mukaan nähneet kuolleita kaloja jo 10. toukokuuta, jolloin öljyvahingosta ei vielä oltu kerrottu. Barents Observerin haastattelemien silminnäkijöiden mukaan öljyntorjunta näytti toivottomalta, sillä jokeen ei voitu laittaa öljyn leviämistä estäviä puomeja, koska joessa oli runsaasti jäälauttoja.
Alekperov oli Lukoilin pääjohtaja sen perustamisesta huhtikuuhun 2022 asti, jolloin ilmoitettiin hänen erostaan syytä ilmoittamatta. Taustalla oli, että Lukoil oli maaliskuussa 2022 vaatinut Venäjän sotatoimien lopettamista Ukrainassa. Yrityksen hallituksen puheenjohtajana toiminut Ravil Maganov kuoli 1. syyskuuta 2022 epäselvissä oloissa. Hän putosi tai hänet pudotettiin Moskovan TsKB-sairaalan ikkunasta. Lukoilin ilmoituksen mukaan hän kuoli sairauteen. Venäjän tutkintakomitean mukaan kuolema oli itsemurha, mutta julkisessa keskustelussa on ihmetelty sitä, että tämä oli seitsemäs Venäjän energia-alan johtajan hämärä kuolema Venäjällä vuoden 2022 aikana. Maganovia tehtävässä seurannut Vladimir Nekrasov kuoli vuonna 2023.
Lukoililla on öljyntuotantoa Venäjän ohella muun muassa Azerbaidžanissa, Egyptissä, Kazakstanissa ja Uzbekistanissa. Yhtiö osallistuu öljynetsintään ja selvittelee tai valmistelee tuotantoa muun muassa Egyptissä, Ghanassa, Irakissa, Kolumbiassa, Norsunluurannikolla, Romaniassa, Saudi-Arabiassa, Sierra Leonessa, Venezuelassa, Vietnamissa.
Yhtiön jalostamot ja muut petrokemian teollisuuslaitokset sijaitsevat Venäjän ohella muun muassa Bulgariassa, Hollannissa, Italiassa, Romaniassa ja Ukrainassa.
Lukoililla oli vuoden 2011 vuosikertomuksen mukaan huoltoasemia useissa Euroopan maissa, kuten Venäjällä, Baltian maissa, Belgiassa, Italiassa, Luxemburgissa, Moldovassa, Montenegrossa, Puolassa, Romaniassa, Serbiassa, Slovakiassa, Tšekissä, Turkissa, Valko-Venäjällä ja Unkarissa. Huoltoasemat kulkevat pääsääntöisesti Lukoil-tuotemerkin alla. Vielä vuoden 2014 alussa yhtiöllä oli huoltoasemaverkosto myös Ukrainassa, mutta se jouduttiin myymään ainakin nimellisesti pois Venäjän Ukrainan sotatoimien ja Boikotoi venäläisiä tuotteita! -kampanjan seurauksena romahtaneen myynnin tuloksena.
Lukoil hankki itselleen huoltamoketjun Suomesta vuonna 2005 ostamalla Teboilin koko osakekannan.
Yhdysvalloissa Lukoil osti vuonna 2011 yhdysvaltalaiselle Getty Oilille kuuluvan käyttöomaisuuden ja aloitti näin huoltamotoimintansa Yhdysvalloissa. Amerikkalainen ConocoPhillips osti vuonna 2004 Venäjän valtiolle kuuluneen 7,6 prosentin osuuden Lukoilista ja allekirjoitti sopimuksen, jonka mukaan ostajan osuus Lukoilista voi edelleen nousta 20 prosenttiin.lähde?
Yhdysvallat asetti 22. lokakuuta 2025 Venäjän suurimmille öljy-yhtiöille Rosneftille (3,3 prosentin osuus maailman öljyntuotannosta 2024) ja Lukoilille (2 % osuus) näiden tytäryhtiöineen pakotteita, koska Yhdysvaltain valtionvarainministeriön mukaan 'Venäjä ei vakavasti ole sitoutunut lopettamaan sotaa Ukrainassa.' Pakotteiden tarkoituksena on heikentää Kremlinin kykyä rahoittaa 'sotakonettaan' ja tukkea heikentyvää talouttaan öljy-yhtiöiden liiketoiminnalla. Pakotteet uhkaavat myös ulkomaisia rahoituslaitoksia, jotka näiden yhtiöiden liiketoimintaa mahdollistaisivat. Yhdysvaltain valtiovarainministeriön pakotepäätöstä on täsmennetty useilla asiakirjoilla. Esimerkiksi ulkomaalaisia omistuksia valvovan toimiston (OFAC) asiakirjassa annetaan määräaika (21. marraskuuta 2025 kello 12.01 EST) Lukoilin omistuksessa olevien yhtiöiden polttoaineiden vähittäisjakelijoille. Tuotteiden ja palvelujen osto näiltä toimijoilta tulee rajoitusten piiriin.
Lukoil solmi 30. lokakuuta 2025 esisopimuksen ulkomaisten omistustensa, mukaan luettuna polttoaineita myyvien tytäryhtiöittensä kuten Teboilin myymisestä Gunvorille. Useiden mielipiteiden mukaan Gunvor olisi kuitenkin yhä sidoksissa venäläiseen rahaan, ja että omistajan vaihtoa pyrittäisiin tekemään Yhdysvaltain pakotteiden kiertämiseksi. Aiesopimuksen mukaan Gunvor ostaisi Lukoililta suurimman osan sen Venäjän ulkopuolisista toiminnoista. Kauppa olisi seurausta pakotteista Yhdysvaltojen asetettua Rosneftin ja Lukoilin mustalle listalle. Jo runsaassa viikossa ostotarjouksen julkistamisesta Yhdysvaltain valtiovarainministeriö kuitenkin viestitti, ettei se myöntäisi toimilupaa Gunvorin aikomalle kaupalle. Tämän seurauksena Gunvor perui ehdollisen ostotarjouksensa. Analyytikkojen ja öljyalan yritysjohtajien mukaan todennäköisesti Lukoil joutuu myymään omistuksensa marraskuun 21. päivän määräaikaan mennessä suurilla alennuksilla todennäköisesti länsimaiselle yhtiölle. Myös venäläisen rahoitusalan yliopiston professori arvioi paljolti samoin.
Tammikuussa 2026 uutisoitiin jälleen mahdollisista uusista Lukoilin kansainvälisten liiketoimintojen ostajaehdokkaista. Talousjulkaisu Financical Times manitsi uutisessaan erityisesti yhdysvaltalaisen pörssinoteeratun öljyjätti Chevronin ja texasilaisen enegiasektorin sijoitysyhtiö Quantum Capital Groupin yhteenliittymän valmistelevan noin 22 miljardin dollarin tarjousta. Pakotteita seuraava Yhdysvaltain valtionvarainministeriö on asettanut Lukoilin kanssa käytävien neuvottelujen alustavaksi takarajaksi 17. tammikuuta 2026. Quantum ja Chevron ovat kertoneet Yhdysvaltain hallinnolle sitoutuvansa pitkäkestoiseen omistukseen ja sijoitusten operointiin. Kaupan toteutuessa yhtiöt jakaisivat Lukoil-omistukset keskenään.
Sopimusneuvottelujen takarajaa pidennettiin sittemmin. Lukoilin Meksikon öljykenttien omistuksen ostajaksi ilmoitettiin miljardööri Carlos Slimin yrityskonserni Grupo Carso. Tammikuun 29. päivänä uutisoitiin Lukoilin aiesopimuksesta muiden Venäjän ulkopuolisten toimintojen myymisestä yhdysvaltalaiselle pääomasijoitusjätti Carlyle Groupille. Lukoilin Kazakstanin omistukset eivät kuuluisi kauppaan. Ostajaehdokas Carlylen sijoitusomaisuudeksi raportoitiin 474 miljardia dollaria. Tässä vaiheessa Lukoilin neuvottelut myös muiden ostajaehdokkaiden kanssa jatkuivat. Ehdolliset kauppasopimukset vaativat muun muassa Yhdysvaltain pakotteita valvovan OFAC:n ja kunkin maan viranomaisten hyväksynnän.