| Luna 9 | |
|---|---|
| Alkuperäinen nimi | Луна-9 |
Luna-9 -luotaimen malli |
|
| COSPAR ID | 1966-006A |
| Tehtävätyyppi | laskeutuja |
| Kohde | Kuu |
| Laukaisu | 31. tammikuuta 1966 kello 11.41.37 UTC Baikonurin kosmodromi |
| Massa | 99 kg |
Luna 9 (ven. Луна-9) on ensimmäinen Kuun pinnalle pehmeästi laskeutunut avaruusluotain. Se myös otti ja lähetti radioteitse Maahan ensimmäiset Kuun pinnalta koskaan otetut valokuvat. Neuvostoliitto laukaisi luotaimen 31. tammikuuta 1966. Kuun pinnalle luotain laskeutui 3. helmikuuta 1966.
Luna 9 koostui laiteosasta ja laskeutumisosasta. Sen laskeutumisosassa oli radiolaitteet, ajoitusjärjestelmä, lämmönsäätelyjärjestelmät, tieteellisiä laitteita, voimanlähteitä ja kamerajärjestelmä.
Laskeutumisessa pallomainen laskeutumisosa irtosi laiteosasta. Jarrutusmoottori ja kaasutäytteiset iskunvaimentimet suorittivat laskeutumisen. Luotain pomppi Kuun pinnalla ennen alasasettumistaan.
Luotain laskeutui Myrskyjen valtamereen (Oceanus Procellarum). Laskutumisen jälkeen neljä pyöreän laskeutumiskapselin yläosan muodostanutta kansiosaa aukenivat ja tukivat luotaimen Kuun pintaa vasten. Jousien avulla toimineet antennit nousivat ylös, ja peilien avulla toiminut televisiokamera aloitti Kuun pinnan valokuvaamisen. Luotain lähetti maahan radioaaltojen avulla tietoja seitsemässä eri vaiheessa, jotka yhteensä kestivät 8 tuntia ja 5 minuuttia. Luna 9 oli osunut 25-metrisen kraatterin loivalle rinteelle, jolla oli basalttia muistuttavaa kiveä.
Britit saivat siepattua Jodrell Bankin teleskoopilla Luna 9:n radioteitse lähettämiä kuvia ennen virallista julkistamista.
Luotaimen paristot loppuivat 6. helmikuuta 1966. Luotaimen tarkka sijainti jäi epäselväksi.
