Lyijymonoksidi

Lyijymonoksidi
Tunnisteet
CAS-numero 1317-36-8
PubChem CID 14827 ja 159385
Ominaisuudet
Molekyylikaava PbO
Moolimassa 223,2 g/mol
Ulkomuoto Keltaista tai punaista jauhemaista ainetta
Sulamispiste 488 °C
Kiehumispiste 1 472 °C
Tiheys 9,53 g/cm3
Liukoisuus veteen 50,4 mg/l (α-PbO, 25 °c)
106,5 mg/l (β-PbO, 25 °C)

Lyijymonoksidi eli lyijy(II)oksidi (PbO) on lyijy- ja oksidi-ionien muodostama epäorgaaninen ioniyhdiste. Yhdiste esiintyy luonnossa mineraaleina.

Rakenne ja ominaisuudet

Lyijymonoksidi esiintyy kahtena eri muotona α- ja β-lyijymonoksidina. Punainen α-lyijymonoksidi on kiteistä ainetta jonka alkeiskoppi on tetragoninen. Sitä kutsutaan myös nimellä litharge tai lyijyhilse. β-lyijymonoksidi on väriltään keltaista ja kiderakenteeltaan ortogonaalista. Sitä nimitetään myös massikotiksi. Punainen muoto on huoneenlämpötilassa vakaampi ja muuttuu keltaiseksi lyijymonoksidiksi 488 °C lämpötilassa. Keltaisesta β-lyijymonoksidista tunnetaan myös huoneenlämpötilassa metastabiili muoto.

Lyijymonoksidin kiderakenteessa oksidi-ionit ovat kerroksittain ja kaksiarvoiset lyijyionit sijaitsevat kerroksien välissä. Lyijyionit ovat asettautuneet niin, että ioni on neliöpohjaisen pyramidin huippu ja pohja on muodostunut neljästä oksidi-ionista. Lyijy- ja oksidi-ionien välinen etäisyys on 2,3 Å.

Lyijymonoksidi liukenee hyvin heikosti veteen, ja α-muoto on huonoliukoisempi johtuen sen pienemmästä höyrynpaineesta. Yhdiste on amfoteerinen ja se liukenee sekä happamiin että voimakkaasti emäksisiin liuoksiin. Emäksisissä liuoksissa muodostuu plumbiitti-ioneja PbO22-. Yhdisteen emäsluonne on happoluonnetta voimakkaampi ja vesiliuokset ovat emäksisiä.

Valmistus ja käyttö

Lyijymonoksidia tuotetaan yli 600 °C lämpötilassa hapettamalla sulanutta lyijymetallia happivirralla. Jäähdytettäessä yhdiste on hiutalemaisia kiteitä.

2 Pb + O2 → 2 PbO

Yhdistettä voidaan valmistaa myös kuumentamalla lyijykarbonaattia tai lyijynitraattia.

PbCO3 → PbO + CO2

Käyttö

Lyijymonoksidia on käytetty keltaisena väriaineena lyijykeltaisen nimellä. Yhdistettä käytetään valmistettaessa lyijyakkuja, optista ja keramiikan lasitukseen käytettävää lasia ja lyijy-yhdisteitä. Lisäksi sitä käytetään kumin vulkanoinnissa ja tuotettaessa vernissoja ja kittejä sekä orgaanisessa synteesissä.

Katso myös

Lähteet

  1. 1 2 3 4 5 6 E. M. Karamäki: Epäorgaaniset kemikaalit, s. 195. Kustannusliike Tietoteos, 1983. ISBN 951-9035-61-3
  2. 1 2 3 4 5
    Dodd S. Carr Lead Compounds, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2002 Teoksen verkkoversio Viitattu 18.10.2010
  3. 1 2 3 4 William C. Spangenberg, Kevin Chronley & Dayal T. Meshri: Lead Compounds, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2001 Teoksen verkkoversio Viitattu 18.10.2010
  4. ↑ Safety data sheet (pdf) Carl Roth. Viitattu 3.6.2026. (englanniksi)
  5. 1 2 3 4 5 Egon Wiberg, Nils Wiberg, Arnold Frederick Holleman: Inorganic chemistry, s. 915. Academic Press, 2001. ISBN 978-0-12-352651-9 Kirja Googlen teoshaussa Viitattu 18.10.2010. (englanniksi)
  6. 1 2 Päivi Hintsanen: lyijykeltainen, lyijymonoksidi, lyijyoranssi coloria.net. Viitattu 18.10.2010.

Aiheesta muualla

Tämä kemiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.