| Lysippos | |
|---|---|
| Λύσιππος | |
Apoksyomenos (n. 320 eaa.), roomalaisaikainen kopio 1. vuosisadalta jaa. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | n. 390 eaa. Sikyon |
| Kuollut | n. 300 eaa. |
| Taiteilija | |
| Aktiivisena | n. 360–305 eaa. |
| Ala | kuvanveistäjä |
Lysippos (m.kreik. Λύσιππος, lat. Lysippus; n. 390–300 eaa.) oli antiikin kreikkalainen kuvanveistäjä, joka edusti myöhäisklassista kuvanveistoa. Hän oli kotoisin Sikyonista ja toimi noin vuosina 360–305 eaa. Lysippos luetaan klassisen kauden suurimpien kuvanveistäjien joukkoon.
Lysippos teki nuorempana pronssitöitä ja opetteli sitten kuvanveiston. Cicero kertoo, että Lysippos piti esimerkkinään erityisesti Polykleitoksen Doryforosta. Lysippoksesta tuli Polykleitoksen tavoin Sikyonin ja Argoksen kuvanveistokoulujen johtaja.

Lysippos oli tuottelias ja toimi pitkään. Plinius vanhemman mukaan hän teki 1 500 veistosta, jotka kaikki olivat pronssisia. Plinius kertoo tarinan siitä, kuinka veistosmäärä laskettiin: Lysippos olisi laittanut pienen kultapalan talteen jokaisesta saamastaan veistospalkkiosta, ja hänen kuoltuaan näiden kultapalojen määräksi laskettiin 1 500. Lysippoksen tärkein toimintakausi ajoittui Aleksanteri Suuren ajalle, ja hän toimi tämän hovikuvanveistäjänä. Aleksanterin kerrotaan antaneen määräyksen, että hänestä saa tehdä veistoksia vain Lysippos ja maalauksia vain Apelles.
Myös Lysippoksen poika Euthykrates oli kuvanveistäjä. Myös Khares Lindoslainen oli Lysippoksen oppilas.
Lysippos pyrki veistoksissaan ideaaliseen kauneuteen. Hän muutti veistosten mittasuhteita niistä, jotka oli aiemmin nähty ihanteellisiksi, ja teki veistosten päistä hieman pienempiä ja vartaloista hoikempia, mikä sai ne näyttämään pidemmiltä. Lysippoksen kerrotaan sanoneen, että aikaisemmat kuvanveistäjät tekivät ihmisistä sen näköisiä kuin he olivat, mutta hän sen näköisiä kuin miltä he näyttivät. Lysippos kiinnitti paljon huomiota veistosten yksityiskohtiin, kuten hiuksiin. Hänen suosikkiaiheensa oli Herakles.
Lysippoksen tunnetuimpiin veistoksiin lukeutuvat muun muassa Apoksyomenos eli Kaapija sekä oletettavasti myös Farnesen Herakleen alkuperäisveistos. Hän teki myös lukuisia Aleksanteri Suuren pronssisia rintakuvia. Lysippoksen nimiin on usein laitettu myös Pyhän Markuksen hevoset sekä veistokset Eros jännittää jousensa, Sandaalia sitova Hermes, Sileeni Dionysos-lapsen kanssa sekä yhdessä Leokhareen kanssa tehty Aleksanteri Suuri leijonanmetsästyksessä. Daokhoksen votiivilahjaan kuuluneen Hagiaan patsaan tekijänä pidetään joko Lysipposta tai Euthykratesta.lähde?
Koska kaikki tai lähes kaikki Lysippoksen veistokset olivat pronssisia, niitä ei ole säilynyt nykyaikaan, mutta osa tunnetaan roomalaisaikaisten kopioiden kautta.
Herakles

Muu mytologia

Aleksanteri Suurta esittävät veistokset

Lysippos teki veistoksia Aleksanterista kaikissa tämän elämän vaiheissa ja monissa eri asennoissa. Hän jäljitteli luontoa niin tarkasti, että kuvasi jopa Aleksanterin heikkouksia, kuten taipumus kallistaa päätä sivulle, kuitenkaan tinkimättä ilmaisun kauneudesta ja herooisuudesta.
Lysippoksen tunnetuin Aleksanteri-veistos esittää tämän keihään kanssa. Se nähtiin rinnakkaisteoksena Apelleen maalaukselle, joka esitti Aleksanteria käyttämässä salamaa. Lysippos teki myös veistosryhmän Granikosjoen taistelussa kaatuneista sotapäälliköistä.
Muut ihmisveistokset
