MTZ on valkovenäläisenMinskin traktoritehtaan tuotemerkki, jonka valmistus alkoi vuonna 1946. MTZ-traktoreita valmistettiin Neuvostoliiton aikana yli kolme miljoonaa, joista puolet meni sosialistisiin veljesmaihin tai kolmannen maailman satelliittivaltioihin. DDR:ään vietiin 70000 konetta. Traktori oli sininen SEV-maissa ja punainen Belarus-merkkisenä länsimarkkinoilla, kuten Suomessa.
Mallisto:
MTZ-1 1953-?, 37 hv, kolmipyöräinen
MTZ-2 1953-58, 37 hv, Minskissä MTZ-merkkisenä ja DnepropetrovskissaUkrainassa UMZ-merkkisenä. Niitä on valmistettu 148000 kappaletta, joista suurin osa on myyty SEV-maihin. Kyseinen malli oli Minskin traktoritehtaan ensimmäinen malli ja näin ollen maailman ensimmäinen ”Belarus”-traktori. Tekniikaltaan se perustui KD-35-telatraktoriin, moottori ja voimansiirto olivat samoja. Traktorin käynnistäminen tapahtui 350cc-kaksitahtisella bensamoottorilla, joka samalla myös lämmitti traktorin dieselmoottorin. MTZ-2:sta kehitettiin myöhemmin paranneltu malli, Belarus MTZ-5.
MTZ-5 1957-72, sähköisellä tai bensiini käynnistysmoottorilla, kehittyneempi vaihteisto ja hydrauliikka kuin edellisessä mallissa.
MTZ-50 1962–85, valmistusmäärä (ottaen huomion siitä muunnellun MTZ-52:n valmistuksen sekä muut versiot) kohosi 1256800 kappaleeseen.
MTZ-52 1965–85, teho 55 hevosvoimaa (40kW) ja massa 2720kg. Myöhemmän MTZ-52A:n massa oli 2950kg. Vaihteisto 9+2, joka tarjosi nopeudet 1,7 – 25,8km/h.
MTZ-7 M 1958-60, neliveto
MTZ-7 MS 1960-62, neliveto
MTZ-80 1974-?, 80 hv, 25 km/h
MTZ-82 1974-?, 80 hv, 18 vaihdetta eteen ja neljä taakse, 35 km/h
MTZ-100 1984-? 100 hv
MTZ-102 1984-? 100 hv, neliveto
Belarus MTZ-1221 1994-,* 130 hv
Belarus 300 sarja, MTS-50:n seuraaja
Belarus 500 sarja, MTS-80:n seuraaja
Belarus 1522 155 hv, vaihteisto 16 tai 24 eteen ja 8 taakse
Belarus 1523 158 hv
Belarus 2822 2007-, 280 hv, Deutzin kuutosmoottori, 36 vaihdetta eteen ja 24 taakse
Belarus 3022 2007-, 303 hv, Deutzin kuutosmoottori, 36 vaihdetta eteen ja 24 taakse
Neuvostoliittolaiseen tapaan ulkomaille myytävät traktorit maalattiin punaisiksi ja kotimarkkinoille menevät joko vihreiksi tai sinisiksi.
Vakolan koetusselostuksen mukaan MTZ-2-traktori ei soveltunut Suomeen kömpelön rakenteensa (pituus 3,5 metriä ja paino vakiovarusteilla noin 2500 kg) ja alimitoitettujen etupyöriensä vuoksi.
Vakolan koetusselostuksessa on kuitenkin havaittavissa melkoisia puutteita: käynnistysmoottorin ilmoitetaan olevan ilmajäähdytteinen, vaikka todellisuudessa se on nestejäähdytteinen. Konela-yhtiö ilmoittaa myyneensä Suomessa 25 MTZ-2:sta vuosina 1954–1957.
MTZ-50:tä ei tiettävästi tuotu ainakaan kaupallisesti merkittävässä määrin Suomeen. Sen sijaan teknillisesti MTZ-50 oli merkittävä traktori, koska siihen perustuu Belarus 500 -sarja, jota tuotiin Suomeen ja joka muodosti Suomen Belarus-kaupan kulta-ajan 1980-luvulla. Belaruksia toi maahan Konela ja maahantuoja lisäsi Lappeenrannassa traktoreihin kotimaisen turvaohjaamon.
Traktoreiden vähittäismyynnistä maatiloille vastasi useiden tukkukauppojen yhdessä omistama Agroma. Maatalouden ulkopuolella Belarus oli halpa aggregaatinpyörittäjä esimerkiksi rakennusliikkeille.
Lähteet
12Michael Dörflinger:”Belarus, valkovenäläinen jätti”,Traktorit vetovoiman vuosisata, s. 166. (Saksankielinen alkuteos Bildatlas Traktoren) Suomentanut Hannu Väisänen.Hämeenlinna:Karisto Oy, 2012.ISBN978-951-23-5534-1