Magnus Wilhelm Armfelt

Magnus Wilhelm Armfelt
Magnus Wilhelm Armfelt, muotokuva vuodelta 1753.
Magnus Wilhelm Armfelt, muotokuva vuodelta 1753.
Henkilötiedot
Syntynyt25. heinäkuuta 1725
Halikko
Kuollut14. toukokuuta 1795
Halikko
Ammatti diplomaatti
Arvonimivapaaherra
Vanhemmat Gustaf Armfelt ja Anna Elisabeth Armfelt os. von Wrangell
Puoliso Maria Catharina Armfelt os. Wennerstedt
Lapset Kustaa Mauri Armfelt, August Filip Armfelt ja Fredrik Wilhelm Armfelt
Tiedot
Sotilaspalvelus
Puolustushaara jalkaväki
Sotilasarvo kenraalimajuri

Magnus Wilhelm Armfelt (25. heinäkuuta 1725 Halikko – 14. toukokuuta 1795 Halikko) oli suomalainen vapaaherra ja kenraalimajuri. Hän oli diplomaatti ja jalkaväenkenraali Gustaf Mauritz Armfeltin isä.

Elämä

Armfelt aloitti sotilasuransa 12-vuotiaana Karjalan rakuunarykmentin lipunkantajana. Kersantiksi hänet ylennettiin 1741, jonka jälkeen Armfelt palveli henkivartiokaartin drabanttina sekä myöhemmin 1740-luvulla kapteenina Ranskan armeijaan kuuluneessa Royal Suédois -rykmentissä. Ruotsiin palattuaan Armfelt toimi upseerina sekä armeijassa että Kuninkaallisessa henkirakuunarykmentissä, josta hän siirtyi Turun ja Porin läänin maaherran tehtäviin joulukuussa 1781. Kenraalimajuriksi Armfelt ylennettiin 1782. Hän toimi myös muun muassa Turun Soitannollisen Seuran puheenjohtajana vuodesta 1790 lähtien.

Armfelt omisti Suomessa useita kartanoita. Vuosina 1754–1782 hän asui Tarvasjoella sijaitsevassa Juvan kartanossa, joka toimi Kuninkaallisen henkirakuunarykmentin Maskun komppanian päällikön virkatalona. Se on myös Gustaf Mauritz Armfeltin syntymäkoti ja toimii nykyään museona. Juvan virkatalon jälkeen Armfelt asettui Halikossa sijaitsevaan Joensuun eli Åminnen kartanoon, jonka hän hankki omistukseensa vuonna 1786 saatuaan sitä varten 10 000 riikintaaleria kuningas Kustaa III:lta. Vuotta myöhemmin Armfelt osti samasta pitäjästä Wiurilan kartanon. Lisäksi hänen omistuksiinsa kuului niin ikään Halikossa sijaitseva Vuorentaan kartano ja lyhytaikaisesti myös Saaren kartano Mietoisissa. Armfeltin kuoleman jälkeen Joensuu päätyi Gustaf Mauritz Armfeltin haltuun sekä Wiuriala ja Vuorentaka puolestaan hänen nuoremmalle pojalleen August Filipille.

Magnus Wilhelm Armfeltin puoliso oli vuodesta 1756 lähtien Götan hovioikeuden presidentin Carl Gustaf Wennerstedtin tytär Maria Catharina, joka tunnettiin huomattavana hyväntekijänä. Heidät on haudattu Halikon kirkkoon Armfeltien sukuhautaan.

Katso myös

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ Emilie Gardberg Turun Soitannollisen Seuran uusi puheenjohtaja Finlandia Festivals. 26.10.2010. Viitattu 3.1.2014.
  2. ↑ Juvan Kartano Punainen Turku. viitattu 3.1.2014.
  3. ↑ Tarvasjoen historiaa (Arkistoitu – Internet Archive) Tarvasjoen kunta. Viitattu 3.1.2014.
  4. ↑ Kartanon rouvan seurassa Wiurilassa - Armfeltien tarinaa - Erikoismatka (Arkistoitu – Internet Archive) Kartanomatkat. Viitattu 3.1.2014.
  5. ↑ Wiurilan Kartano tunnettiin jo 1400-luvulla (Arkistoitu – Internet Archive) Wiurialan kartanoravintola. Viitattu 3.1.2014.
  6. ↑ Tietosanakirja Projekt Runeberg. Viitattu 3.1.2014.
Edeltäjä:
Nils Fredensköld		 Turun ja Porin läänin maaherra
1782–1790		 Seuraaja:
Joakim von Glan