Malmivaara

Tämä artikkeli käsittelee sukua. Malmivaara (ruots. Malmberget) on myös taajama Ruotsissa.

Malmivaara, alun perin Malmberg on pohjalainen pappissuku, jossa on ollut useita herännäisen herätysliikkeen vaikuttajia, piispoja ja kokoomuslaisia poliitikkoja. Suomessa on myös muita Malmivaara-ja Malmberg-nimisiä sukuja, joista savolainen Malmberg-suku on myös tunnettu ja tutkittu.

Pohjalaisen Malmberg-suvun kantaisä on salpietarinkeittäjäksi sanottu Paul Christian Malmberg (1725–1761), joka oli tiettävästi kotoisin Ruotsin Skaraborgin läänin Malman pitäjän Bergan talosta. Hän muutti ensin Vaasaan ja sitten Isoonkyröön. Hänen kuoltuaan hänen leskensä meni uudelleen naimisiin Isonkyrön nimismiehen Anders Hellmanin kanssa ja osti Iso-Kaukosen tilan Ylistarosta. Paul Malmbergin poika oli jahtivouti Gustaf Malmberg (1757–1809), jonka pojanpoika Nils Gustaf Malmberg oli tunnettu herännäisjohtaja. Suuri osa suvun Malmivaara-nimisistä on hänen toisesta avioliitosta syntyneen poikansa, vuoden 1906 suuressa nimenmuutoksessa nimensä suomentaneen rovasti Wilhelmi Malmivaaran jälkeläisiä. Malmivaaroja on kuitenkin myös Nils Gustaf Malmbergin ensimmäisestä avioliitosta syntyneen pojan, leipurimestari Frans Malmbergin jälkeläisissä. Nils Gustaf Malmbergin tyttärenpoikia taas on runsaasti muun muassa af Enehjelm ja Theslöf-suvuissa.

Jäseniä

Aikajärjestyksessä
Aakkosjärjestyksessä

Lähteet

Viitteet

  1. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 Veli-Matti Autio: Malmberg (1700 - ) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 11.10.2005. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  2. 1 2 Kotivuori, Yrjö: Herman Malmberg. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005.
  3. 1 2 HERMAN MALMBERG (1779 - 1809) JA HÄNEN LÄHISUKUNSA
  4. 1 2 [vanhentunut linkki] – Sukuselvitys: Lapuan tuomiokirkkoseurakunta
  5. ↑ (Arkistoitu – Internet Archive) – Helsingin hiippakunta
  6. ↑ – Ilari Tyrni, Jukka Malmivaara, Matti Malmivaara: Polvesta polveen täällä, Kustannuskiila, 1983
  7. ↑ (Arkistoitu – Internet Archive) – Timo Kallioniemi, Matti Malmivaara: Rukous, Ajanteos, 2002
  8. ↑ Kotivuori, Yrjö: Herman Malmberg. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005.