Marisa (Palestiina)

Varhaishistoria

Muinainen Maresa oli rautakautinen kaupunki, joka mainitaan muutamia kertoja Vanhassa testamentissa. Raamatunsuomennoksessa kaupungin nimi esiintyy muodossa Maresa (vanhassa suomennoksessa Maaresa). Se tuli ensin israelilaisten haltuun. Kuningas Rehabeam linnoitti kaupungin, ja Asa voitti sen lähellä etiopialaiset. Myöhemmin sen valtasivat assyrialaiset.

Antiikki

Kaupunki kukoisti hellenistisellä kaudella. Tuolloin sitä asuttivat hellenisoituneet sidonlaiset, ja se tunnettiin kreikkalaisella nimimuodolla Marisa. Se mainitaan ensimmäisen kerran tältä ajalta Zenonin papyruksissa. Tuolloin se oli Egyptiin suuntautuvan orjakaupan keskus ja Länsi-Idumean pääkaupunki.

Makkabilaiskapinan eli hasmonealais­sotien aikana Marisa oli keskus, josta käsin tehtiin sotaliikkeitä Juudeaa vastaan. Makkabealaiset hävittivät kaupungin, mutta eivät valloittaneet sitä. Myöhemmin vuonna 111 eaa. Johannes Hyrkanos valtasi kaupungin ja käännytti sen asukkaat. Tämän jälkeen kaupunki taantui.

Pompeiuksen vallattua Palestiinan Roomalle Marisa palautettiin sen entisille asukkailleen. Myöhemmin se rakennettiin uudelleen. Parthialaiset tuhosivat Marisan vuonna 40 eaa. Sen jälkeen kaupunki vaikuttaa tulleen Herodeksen haltuun yhdessä koko alueen kanssa.

Kaivaukset

Kaupungin paikalla on suoritettu arkeologisia kaivauksia 1900-luvun alkupuolella, vuosina 1989–2001 sekä myöhemminkin 2000-luvun puolella. Niissä on kaivettu erityisesti sen hellenistisen ajan kerrostumaa. Arkeologinen alue liitettiin Unescon maailmanperintöluetteloon vuonna 2014.

Asemakaava ja kaupunginmuurit

Hellenistisen ajan kaupunki kattoi 15 hehtaarin alueen. Sen pohjakaava oli suorakaiteen muotoinen, ja sen pituus oli itä–länsisuunnassa 158 metriä ja pohjois–eteläsuunnassa 152 metriä. Kaupunki oli ympäröity kalkkikivilohkareista tehdyllä muurilla, joka oli vahvistettu suorakaiteen muotoisilla torneilla kaikilla paitsi pohjoissivulla, missä oli suuri rakennus, oletettavasti porttirakennus.

Kaupungissa oli niin kutsuttu Hippodamoksen asemakaava eli ruutukaava. Siinä kaksi rinnakkaista itä–länsisuuntaista katua ristesi kohtisuorasti kolmen pohjois-eteläsuuntaisen kadun kanssa. Katujen leveys oli noin 2–6 metriä, ja monet niistä oli päällystetty ja varustettu viemäröinnillä. Katujen muodostamat kaksitoista korttelia sisälsivät enimmäkseen asuinrakennuksia. Itäosassa olleen suuren korttelin oletetaan olleen kaupungin hallinnollinen, sotilaallinen ja uskonnollinen keskus, kun taas toinen suuri kortteli palveli kaupallisena keskuksena.

Rakennukset

Hallinnollis-sotilaallinen keskus koostui suuresta pihasta, jota ympäröi joukko saleja ja huoneita. Pihan keskellä oli noin 3 × 9 metrin kokoinen rakennus, jota arvellaan temppeliksi. Kaupallinen kortteli koostui kahdesta vierekkäisestä pihasta, joista toinen oli oletettevasti tori ja toinen, pylväskäytävien ympäröimä, mahdollisesti karavaaniseralji. Monet yksityistalot oli rakennettu keskus­pihan ympärille, mutta osa koostui vain joukosta huoneita. Löydetyt kapiteelit ja muut arkkitehtoniset koristeosat ilmentävät sekä paikallisia tyylejä että hellenististä vaikutusta.

Luolat ja haudat

Kaupungin kukkulan ympäriltä on löydetty lukuisia luolia, joista osa oli asuinkäytössä, ja osassa oli viinin- ja öljynpuristimia tai kyyhkyslakkoja; sekä tuhansittain maanalaisia kammioita, jotka olivat syntyneet rakennusmateriaalia kaivaessa, ja joita myöhemmin käytettiin muun muassa säilytystiloina ja mikve- eli rituaalikylpyjen altaina.

Kaupungin nekropoliista eli hauta-alueelta on löydetty useita hautoja, joista merkittävimmät ovat kaksi maalauskoristeltua hautaa. Ne muistuttavat muodon ja koristelunsa puolesta läheisesti Egyptin ptolemaiolaisia hautoja, joihon on sekoittunut foinikialais-itämaisia piirteitä.

Esinelöydöt

Kaupungista tehtyihin esinelöytöihin lukeutuu runsaasti keramiikkaa, kuten rhodoslaisia viiniamforoita, sekä uskonnollisen elämään ja taikuuteen liittyviä lyijyfiguriineja ja kalkkikivitauluja, joissa on tekstiä hepreaksi, kreikaksi ja tunnistamattomalla kirjoituksella, mahdollisesti demoottisella koptilla. Tulkitut tekstit sisältävät rukouksia tuntemattomille jumaluuksille sekä loitsuja. Niissä esiintyy seemiläisiä, roomalaisia, egyptiläisiä ja kreikkalaisia henkilönnimiä.