Maria Ohisalo

Poliittinen ura

Hän liittyi vihreiden jäseneksi 2008. Kunnallisvaaleissa 2012 Ohisalo sai Helsingissä 612 ääntä ja valittiin varavaltuutetuksi. Vuonna 2013 hän oli nuorisolautakunnan jäsen ja loppukauden 2014–2017 Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin hallituksen jäsen. Helsingin kaupunginvaltuustoon Ohisalo valittiin vuoden 2017 kuntavaaleissa 4 400 äänellä.

Ohisalo toimi Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liiton (ViNO) kansainvälisten asioiden työryhmän puheenjohtajana vuonna 2011. Vuonna 2012 hän oli järjestön hallituksen jäsen ja kansainvälisten asioiden vastaava. Vuonna 2013 hän toimi ViNOn puheenjohtajana yhdessä Veli-Matti Partasen kanssa ja vuonna 2014 Aaro Häkkisen kanssa.

Ohisalo on ollut Vihreän liiton sosiaali- ja terveyspoliittisen ohjelmatyöryhmän jäsen 2010–2011. Hän oli vihreiden puoluevaltuuskunnan jäsen vuosina 2013–2015. Kesäkuussa 2015 hänet valittiin puolueen varapuheenjohtajaksi.

Ohisalo oli ehdolla vuoden 2014 europarlamenttivaaleissa ja sai 3 089 ääntä. Hän oli ehdolla myös vuoden 2015 eduskuntavaaleissa, sai 4 087 ääntä ja jäi 109 äänen päähän kansanedustajan paikasta.

Seurakuntavaaleissa 2010 Ohisalo valittiin Kallion seurakunnan seurakuntaneuvoston jäseneksi, mutta hän erosi tehtävästä muuttaessaan pois alueelta lokakuussa 2011. Kaudella 2015–2018 hän on Helsingin yhteisen kirkkovaltuuston ja Paavalin seurakunnan seurakuntaneuvoston jäsen.

Vuonna 2012 Ohisalo toimi ulkoasiainministeriön pohjoismaisen yhteistyön tulevaisuutta pohtineen nuorten työryhmän puheenjohtajana. Hän oli myös Pohjola-Nordenin Nuorisoliiton hallituksen jäsen vuonna 2012.

Ohisalo oli ehdolla vihreiden puheenjohtajaksi vuoden 2017 Tampereen puoluekokousta edeltäneessä jäsenäänestyksessä ja herätti huomiota päästyään tuolloin verrattain tuntemattomana ehdokkaana hyvin lähelle puheenjohtajavaalin toista sijaa kuuden ehdokkaan vaalissa. Ohisalo nimettiin 18. syyskuuta 2018 vihreiden viralliseksi puheenjohtajan sijaiseksi, kun Touko Aalto oli edellisellä viikolla jäänyt sairauslomalle. Sijaisuus päättyi 3. marraskuuta 2018, kun puoluevaltuusto nimesi loppukauden ajaksi Pekka Haaviston puheenjohtajaksi.

Arvot

Ohisalo sijoittuu vaalikonevastausten perusteella keskusta-vasemmistoon tai vasemmistoon. Ylen vaalikoneessa Ohisalo sijoittuu arvoasteikolla vahvasti liberaalille puolelle. Helsingin Sanomien vaalikoneen käyttämällä GAL–TAN-jakaumalla Ohisalon näkemykset ilmentävät liberaalivihreyttä (GAL). HS:n vaalikoneeseen Ohisalon antamissa näkemyksissä korostuu voimakkaimmin liberaalivihreät mielipiteet.

Seksuaali- ja sukupuolipolitiikka

Ohisalo on allekirjoittanut Setan ehdokassitoumuksen eduskuntavaaleissa 2019 ja 2023 sekä eurovaaleissa 2024. Ehdokassitoumuksen allekirjoittajana Ohisalo on sitoutunut tukemaan sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen tavoitteita eduskuntatyössään, vastustamaan syrjintää ja vihapuhetta sekä edistämään näiden ryhmien osallistumista päätöksentekoon. Eurovaaliehdokkaana hän on lisäksi sitoutunut ILGA:n eurovaalisitoumukseen.

Virkanimitykset

Ohisalo on kutsunut poliittisia virkanimityksiä ongelmaksi ollessaan vihreiden varapuheenjohtaja.

Ministerinä Ohisalo nosti sisäministeriön kansliapäälliköksi Kirsi Pimiän, joka oli toiminut aiemmin yhdenvertaisuusvaltuutettuna ja vihreiden eduskuntaryhmässä. Nimitys herätti laajaa keskustelua poliittisista virkanimityksistä. Pimiän lisäksi valinnan toiselle kierrokselle ylsivät Suojelupoliisin kokoomustaustainen päällikkö Antti Pelttari ja Rajavartiolaitoksen apulaispäällikkö Markku Hassinen. Pimiän valintaa perusteltiin sillä, että sisäasiainhallinnossa korostuvat erityisesti perus- ja ihmisoikeuksiin liittyvät kysymykset. Hän on aiemmin korostanut haluavansa edistää laajaan turvallisuuskäsitykseen pohjaavaa politiikkaa. Hänen mukaansa Suomen suurin sisäisen turvallisuuden uhka on syrjäytyminen.

Valittaessa Maahanmuuttoviraston ylijohtajaa Ohisalo nimitti virkaan Joutsenon vastaanottokeskuksen johtajan Jari Kähkösen. Kähkönen ohitti valinnassa muun muassa Maahanmuuttoviraston entisen ylijohtajan Jaana Vuorion. Valituksi tulleella Kähkösellä ei kuitenkaan ollut puoluetaustaa Vihreässä liitossa.

Elokapinan mielenosoitukset

Keskustalainen kansanedustaja Pekka Aittakumpu kritisoi Ohisaloa ymmärtävästä suhtautumisestaan ympäristöliike Elokapinan mielenosoituksia kohtaan. Ohisalo on kommentoinut, ettei hän yksittäisenä poliitikkona voi ottaa kantaa yksittäisiin mielenosoituksiin. Ohisalo sanoi myös, ettei pidä ”hyvänä sitä, että poliitikko menee mielenosoittajia ohjeistamaan tai opastamaan jossain tämänkin kaltaisessa avoimessa demokratiassa, jossa ihmisillä tämä oikeus on”.

Rikollisuuden selittäminen

Ohisaloa on arvosteltu siitä, että hän siirtää yhteiskunnan vastuulle myös ihmisten tekemät vakavat rikokset. SIsäministerinä ollessaan Ohisalo katsoi, että suurin syy nuorten rikoksiin on syrjäytyminen ja eriarvoistuminen,  mikä ”pahimmillaan ajaa ihmisiä epätoivoisiin tekoihin.” Puhuessaan eduskunnassa hän ulotti selitysmallin myös Pariisissa 22.10.2020 tapahtuneeseen murhaan, jossa islamisti tappoi kadulla opettajan. Ohisalon mukaan syrjäytymisen ehkäisytyöllä vaikutetaan siihen, että ”ihmisten ei tarvitsisi turvautua tällaisiin järkyttäviin toimintoihin.”