Marjatta Palander

Marjatta Palander
Henkilötiedot
Syntynyt16. marraskuuta 1955 (ikä 70)
Kuusjärvi
Kansalaisuus Suomi
Ammatti suomen kielen professori
Koulutus ja ura
Tutkinnot Tampereen yliopisto (FK 1979, FL 1983, FT 1987)
Instituutti Itä-Suomen yliopisto
Tutkimusalue Suomen murteet, sosiolingvistinen ja kansanlingvistinen tutkimus
Palkinnot Väitöskirja-palkinto (Kotikielen Seura ja Suomalais-Ugrilainen Seura, 1988), Suomalaisen tiedeakatemian jäsen (2009)

Helli Marjatta Palander (s. 16. marraskuuta 1955 Kuusjärvi) on suomalainen filosofian tohtori ja Itä-Suomen yliopiston suomen kielen professori, joka tunnetaan muun muassa murretutkijana.

Palander tuli ylioppilaaksi Outokummun lukiosta 1975. Hän opiskeli Tampereen yliopistossa, josta valmistui filosofian kandidaatiksi 1979, lisensiaatiksi 1983, ja tohtoriksi 1987. Lisäksi hän suoritti kouluhallinnon tutkinnon (1980). Palanderin väitöskirja (1987) oli otsikoitu Suomen itämurteiden erikoisgeminaatio.

Työurallaan Palander on toiminut muun muassa Sysmän lukion äidinkielen vanhemman lehtorin viransijaisena (1980–1981), Tampereen yliopiston suomenkielen assistentin viransijaisena (1981–1982), Suomen Akatemian tutkimusassistenttina (1983–1987), Joensuun yliopiston suomen kielen yliassistenttina (1988–1993, 1994–1996), suomen kielen määräaikaisena apulaisprofessorina tai professorina (1993–1999), ja professorina vuodesta 2000 lähtien (nyk. Itä-Suomen yliopisto). Hän oli Suomen Akatemian varttuneen tutkijan rahoituksella (2004–2005).

Kotikielen Seura ja Suomalais-Ugrilainen Seura myönsivät Palanderille väitöskirjapalkinnon (1988). Hän on ollut Suomalaisen Tiedeakatemian jäsen vuodesta 2009. Palanderille myönnettiin Suomen Valkoisen Ruusun 1. luokan ritarimerkki 2019. Hän on toiminut Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiön hallintoneuvoston jäsenenä vuodesta 2004 ja varapuheenjohtajana 2006–2011. Säätiön hallituksen jäsen hän on ollut vuodesta 2012 alkaen, varapuheenjohtaja 2013–2020 ja puheenjohtaja vuodesta 2021 lähtien.

Teoksia

Palander on kirjoittanut seitsemän teosta ja toimittanut yhdeksän teosta. Hän oli vuoteen 2020 mennessä laatinut noin 135 tieteellistä tai yleistajuista artikkelia, katsausta tai arvostelua, jotka koskivat suomen murteita, kielen alueellisen vaihtelun tutkimista, puhekieltä ja nimistöä. Hänen teoksiaan ovat: (osa)

Lähteet

  1. 1 2 3 4 5 Suomen professorit 1640–2007, Professoriliitto, (viitattu 15. huhtikuuta 2019), s. 522View and modify data on Wikidata
  2. 1 2 3 4 5 6 Ulla Paavilainen, Anneli Saikkonen, Tuuli Virta ja Ulla-Maija Paavilainen (toim.), Kuka kukin on 2015, Otava, (ISBN 978-951-1-28228-0, ISSN 1237-7570, viitattu 16. huhtikuuta 2019), s. 662View and modify data on Wikidata
  3. 1 2 Suomalaisen Tiedeakatemian varsinaiset jäsenet päivitetty 13.3.2019. Suomalainen Tiedeakatemia. Arkistoitu 12.6.2018. Viitattu 15.4.2019.
  4. ↑ Jani Koskinen ei arvannut, mikä kohu nousisi Pohjois-Karjalassa puhutulla murteella kirjoitetusta gradusta: "Syytökset kuulostavat hyvin kummallisilta" 12.1.2019. Yleisradio, yle.fi. Viitattu 15.4.2019.
  5. ↑ Terhi Nevalainen: Oletko huomannut, että D ei sovi itäsuomalaisen suuhun? – "Kahestaan, uijaan, tiiätkö" 15.3.2017. Karjalainen, karjalainen.fi. Arkistoitu 15.4.2019. Viitattu 15.4.2019.
  6. 1 2 Marjatta Palander: Suomen itämurteiden erikoisgeminaatio (ISBN 951-717-479-9; PhD thesis/ Univ. of Tampere; julkaistu sarjassa Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimituksia, ISSN 0355-1768; 455) 1987. Suomalaisen kirjallisuuden seura (teostiedot via kansallisbibliografia Fennica). Arkistoitu 15.4.2019. Viitattu 15.4.2019. (englanniksi)

Aiheesta muualla