Marshallin kieli

Marshall
Oma nimi M̧ajeļ‎
Muu nimi marshalli
Tiedot
Alue  Marshallinsaaret
 Yhdysvallat
 Nauru
Virallinen kieli  Marshallinsaaret
Puhujia 54 600
Sija ei sadan suurimman joukossa
Kirjaimisto latinalainen
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta austronesialaiset kielet
Kieliryhmä malaijilais-polynesialaiset kielet
ISO 639-3 mah
Koronavirustaudin oireista kertova juliste marshalliksi.

Marshallin kieli (omakielinen nimi: majeļ‎) on austronesialainen kieli. Marshallilla on kaksi päämurretta: läntinen ralik ja itäinen ratak, jotka noudattelevat Marshallinsaarten kahta saariryhmää. Erot murteiden välillä ovat ääntämyksessä ja sanastossa, mutta murteet ovat keskenään ymmärrettäviä.

Kieltä kirjoitetaan latinalaisin aakkosin. Raamattu käännettiin kokonaisuudessaan marshalliksi vuonna 1982.

Sana "bikini" tulee marshallin kielestä ja kääntyy kuta kuinkin muotoon "kookospähkinän pinta" ja viittasi aluksi samannimiseen atolliin, jonka mukaan uima-asu on nimetty.

Puhujamäärät ja status

Marshallia puhuu äidinkielenään noin 43 900 ihmistä (1979) Marshallinsaarilla, yhteensä kielen puhujia on 54 600. Marshallin kieli kuuluu malaijilaispolynesialaisten kielten ryhmään. Kielen katsotaan olevan elinvoimainen. Marshallinsaarten lisäksi Yhdysvalloissa on merkittävä, arviolta 27 000 vahvuinen, diaspora. Pienempiä marshallinkielisiä yhteisöjä löytyy muun muassa Naurulta.

Marshallilla on virallisen kielen asema, englannin rinnalla, Marshallinsaarilla. Marshallia käytetään opetuskielenä suurimmassa osassa maan peruskouluista.

Fonologia

Konsonantit

Marshallilla on runsaahko konsonantivarasto, ja lähes jokaisella konsonantilla on jokin toissijainen artikulaatio (palatalisointi, velarisointi, labialisointi). Konsonantit jaetaan palataalisoituihin ”kevyisiin” ja velarisoituihin ”painaviin”. Tämä kontrasti on verrattavissa venäjän koviin ja pehmeisiin tai goidelisten kielten leveisiin ja kapeisiin konsonantteihin.

Konsonantit
LabiaalitKoronaalitDorsaalit
palataalisetvelaarisetpalataalisetvelaarisetlabiaalisetvelaarisetlabiaaliset
kevyetpainavatkevyetpainavatpainavat
Klusiilit pʲpˠtʲtˠkkʷ
Nasaalit mʲmˠnʲnˠnʷŋŋʷ
Tremulantit rʲrˠrʷ
Lateraalit lʲlˠlʷ
Liu'ut j(ɰ)w

Kielessä ei ole foneemista eroa soinnillisten ja soinnittomien konsonanttien välillä. Klusiilit voivat kuitenkin ääntyä allofonisesti soinnillisina vokaalien välissä kun ne eivät ole geminaattoja. Sananloppuiset klusiilit ovat usein laukeamattomia.

Liu'ut /j ɰ w/ katoavat useissa ympäristöissä ympäröivien vokaalien assimiloituessa takaisuudeltaan ja pyöreydeltään. /ɰ/ ei koskaan varsinaisesti edes esiinny sellaisenaan, vaan sitä käytetään vain edellämainitun ilmiön selittämiseen. Lisäksi /j/ ja /w esiintyvät sellaisinaan vain sanan alussa tai lopussa.

/tʲ/ voi ääntyä [tʲ], [tsʲ], [sʲ], [c], tai [ç] (tai niiden soinnillisina vastineina) vapaassa vaihtelussa.

Dorsaalit /k ŋ kʷ ŋʷ/ ovat yleensä velaarisia mutta hieman takaisempia; [k̠ ɡ̠ ŋ̠ k̠ʷ ɡ̠ʷ ŋ̠ʷ].

Nasaalit /nˠ nʷ/ ääntyvät retrofleksisinä [ɳˠ ɳʷ].

Tremulantit /rʲ rˠ rʷ/ ovat koronaaleja ja täystremulantteja. /rˠ/ ääntyy alveolaarisesti, mutta /rʲ/ ääntyy dentaalisesti [r̪ʲ].

Painavat lateraalit /lˠ lʷ/ ääntyvät velaarisina [ɫ ɫʷ].

Vokaalit

Marshallissa on pystysuora neljävokaalinen systeemi, jossa foneemeilla on kuitenkin runsaasti allofoneja. Eri lähteet analysoivat vokaaleille eri allofonit.

Vokaalifoneemit ja niiden äännearvot
Foneemi Äännearvot
MEDChoiWillson
laveapyöreälaveapyöreälaveapyöreä
etutakaetutakaetutaka
Suppea /ɨ/[i][ɯ][u][i][ɯ][u][i][ɯ][u]
Puolisuppea /ɘ/[e][ɤ][o][e][ʌ][o][ɪ][ɤ][ʊ]
Puoliväljä /ɜ/[ɛ][ʌ][ɔ][e][ʌ][o]]
Väljä /a/[æ][ɑ][ɒ][ɛ][a][ɔ][ɛ][a][ɔ]

Kun vokaali esiintyy sellaisten konsonanttien välissä, joilla on eri toissijainen artikulaatio, sen äännearvo on seuraavan taulukon mukainen:

Foneemi◌ʲ_◌ˠ◌ʲ_◌ʷ◌ˠ_◌ʲ◌ˠ_◌ʷ◌ʷ_◌ʲ◌ʷ_◌ˠ
/ɨ/[i͡ɯ][i͡u][ɯ͡i][ɯ͡u][u͡i][u͡ɯ]
/ɘ/[e͡ɤ][e͡o][ɤ͡e][ɤ͡o][o͡e][o͡ɤ]
/ɜ/[ɛ͡ʌ][ɛ͡ɔ][ʌ͡ɛ][ʌ͡ɔ][ɔ͡ɛ][ɔ͡ʌ]
/a/[æ͡ɑ][æ͡ɒ][ɑ͡æ][ɑ͡ɒ][ɒ͡æ][ɒ͡ɑ]

Fonotaksi

Sallittuja tavurakenteita marshallissa ovat KV, KVK ja VK. Foneemisesti sanat aina alkavat konsonantilla ja päättyvät konsonanttiin. Sananalkuiset ja -loppuiset sekä pitkät vokaalit voidaan selittää foneemisella tasolla esiintyvillä liu'uilla. Sananalkuiset vokaalit ääntyvät joskus [j]:llä tai [w]:llä, mutteivät johdonmukaisesti:

Ainoastaan homorgaaniset konsonanttirykelmät ovat sallittuja; rykelmän kaikilla konsonanteilla tulee siis olla sama artikulaatiopaikka. Seuraavissa tapauksissa tapahtuu konsonanttiassimilaatio:

Bilabiaalit
↓→ /p/ /m/
/p/ /pː/ /mː/
/m/ /mp/
Koronaalit
↓→ /t/ /n/ /r/ /l/
/t/ /tː/
/n/ /nt/ /nː/ /nr/ /nl/
/r/ /rː/ /rl/
/l/ † /lr/ /lː/
Dorsaalit
↓→ /k/ /ŋ/
/k/ /kː/ /ŋː/
/ŋ/ /ŋk/
Toissijaiset
↓→ /◌ʲ/ /◌ˠ/ /◌ʷ/
/◌ʲ/ /◌ʲ◌ʲ/ /◌ˠ◌ˠ/ /◌ʷ◌ʷ/
/◌ˠ/
/◌ʷ/ /◌ʷ◌ʷ/

Tyhjissä ruuduissa konsonanttien väliin tulee epenteettinen vokaali, jonka korkeus riippuu sitä ympäröivistä vokaaleista.

Numeraalit

Marshallin kielen numeraalit yhdestä kymmeneen ovat:

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
juon ruo jilu emän ļalim jiljino jimjuon ralitök ratimjuon joñoul

Lähteet

  1. 1 2 Marshallese 2021. Glottolog. Viitattu 3.12.2021. (englanniksi)
  2. 1 2 3 Marshallese alphabet, prounciation and language 2025. omniglot.com. Viitattu 15.10.2025. (englanniksi)
  3. ↑ Marshallese written with Latin script 2021. ScriptSource. Viitattu 3.12.2021. (englanniksi)
  4. ↑ Marshallese in Marshall Islands 2021. Joshua Project. Viitattu 3.12.2021. (englanniksi)
  5. ↑ May 23, 1999 - Pacific Island Words - 2002-02-01 1.2.2002. Voice of America. Arkistoitu 2020. Viitattu 18.5.2025. (englanniksi)
  6. ↑ One Good Fact about Bikinis 2025. Encyclopædia Britannica. Viitattu 18.5.2025. (englanniksi)
  7. ↑ Marshallese 2025. Ethnologue. Viitattu 17.5.2025. (englanniksi)
  8. ↑ They came here after the U.S. irradiated their islands. Now they face an uncertain future Los Angeles Times. 31.12.2019. Viitattu 15.10.2025. (englanniksi)
  9. ↑ Marshall Islands (pdf) 2025. Southeastern National Tuberculosis Center. Viitattu 15.10.2025. (englanniksi)
  10. 1 2 3 4 5 6 7 Willson, Heather: A Brief Introduction to Marshallese Phonology (PDF) linguistics.byu.edu. 2003. Arkistoitu 8.7.2013. Viitattu 11.12.2018. (englanniksi)
  11. 1 2 3 Abo, Takaji; Bender, Byron; Capelle, Alfred; DeBrum, Tony: Marshallese–English Dictionary Uniersity Press of Hawai‘i. Viitattu 11.12.2018. (englanniksi)
  12. 1 2 3 4 5 6 Choi, John: Phonetic Underspecification and Target Interpolation: An Acoustic Study of Marshallese Vowel Allophony. Working Papers in Phonetics, 1992, nro 82. UCLA. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 11.12.2018. (englanniksi)
  13. 1 2 3 Bender, Byron: Marshallese Phonology. Oceanic Linguistics, 1968, nro 7, s. 16–35. doi:10.2307/3622845 (englanniksi)
  14. ↑ Ulrich, Alexis: Marshallese numbers Of Languages and Numbers. 2025. Viitattu 17.5.2025. (englanniksi)
Austronesialaiset kielet