 Max Beerbohm vuonna 1901. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 24. elokuuta 1872 Lontoo, Englanti |
| Kuollut | 20. toukokuuta 1956 (83 vuotta) Rapallo, Italia |
| Kansalaisuus | Britannia |
| Ammatti | kirjailija |
| Kirjailija | |
| Äidinkieli | englanti |
| Tuotannon kieli | englanti |
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Henry Maximilian Beerbohm (24. elokuuta 1872 Lontoo, Englanti – 20. toukokuuta 1956 Rapallo, Italia), Sir, oli englantilainen karikatyristi ja satiirikko.
Beerbohm oli sukutaustaltaan liettualainen. Hän syntyi Lontoossa ja oli näyttelijä Herbert Beerbohm Treen nuorempi veli. Hän opiskeli Oxfordin yliopiston Merton Collegessa. Hän aloitti siellä kirjoittamisen, ja hänen artikkelinsa "In Praise of Cosmetics" julkaistiin Yellow Bookin ensimmäisessä numerossa. Nuorena Beerbohm kiersi Yhdysvaltoja veljensä lehdistöagenttina.lähde?
Beerbohmin ensimmäinen kirja, The Yellow Book -lehdessä julkaistujen kirjoitusten kokoelma, The Works of Max Beerbohm ilmestyi vuonna 1896. Sen jatko The Happy Hypocrite ilmestyi seuraavana vuonna. Hänestä tuli Saturday Review’n teatterikriitikko George Bernard Shaw’n jälkeen, ja hän työskenteli lehdessä vuoteen 1910. Hän teki aika ajoin vuodesta 1935 BBC:lle suosittuja radio-ohjelmia, joissa hän puhui autoista, kärryistä ja musichalleista. Hänen tunnetuimpia teoksiaan ovat A Christmas Garland, parodia Charles Dickensin Joulukertomuksesta ja Seven Men, joka sisältää Enoch Soamesin, kertomuksen runoilijasta, joka tekee sopimuksen paholaisen kanssa saadakseen tietää, muistavatko jälkipolvet hänet.lähde? Vuonna 1911 hän kirjoitti ainoan romaaninsa Zuleika Dobsonin.
Beerbohm avioitui vuonna 1910 näyttelijä Florence Kahnin kanssa ja myöhemmin entisen sihteerinsä kanssa. Hänet lyötiin ritariksi 1939.lähde? Hän kuoli 83-vuotiaana vuonna 1956 Italiassa Rapallossa.
