Max Engman

Max Robert Engman (27. syyskuuta 1945 Helsinki – 19. maaliskuuta 2020 Helsinki) oli suomalainen historiantutkija, joka toimi Åbo Akademin yleisen historian professorina vuosina 1985–2011. Hänen tutkimuskohteitaan olivat muun muassa muuttoliikkeet, pietarinsuomalaisten historia ja ensimmäisen maailmansodan jälkeinen poliittinen historia.

Engman kirjoitti ylioppilaaksi Helsingin Svenska normallyceumista vuonna 1964, opiskeli historiaa Helsingin yliopistossa Jarl Gallénin johdolla ja väitteli tohtoriksi vuonna 1983 aiheenaan pietarinsuomalaiset. Engman työskenteli vuosina 1968–1973 Valtionarkistossa. Hän oli Historisk Tidskrift för Finlandin toimitussihteeri vuosina 1971–1982 ja vastaava päätoimittaja 1982–2000. Vuodesta 2003 hän oli Åbo Akademin säätiön tutkimuslaitoksen puheenjohtaja. Hän oli Svenska litteratursällskapet i Finlandin hallituksen jäsen vuodesta 1980 ja seuran puheenjohtaja vuosina 2010–2013.

Engman palkittiin vuonna 2007 Ruotsin suurimmalla historiapalkinnolla Hertig Karls prisillä ensimmäisenä ei-ruotsalaisena. Vuonna 2016 hän sai Ruotsin suurimman tietokirjapalkinnon Stora fackboksprisetin teoksestaan Språkfrågan: Finlandssvenskhetens uppkomst 1812–1922, ja vuonna 2017 hänelle myönnettiin Tollanderin palkinto samasta teoksesta. Hän sai valtion tiedonjulkistamispalkinnon vuosina 1998 ja 2008. Lisäksi hänelle myönnettiin Hallbergin palkinto vuonna 1984.

Engman oli Suomen Tiedeseuran jäsen vuodesta 1994 ja Ruotsin kuninkaallisen kaunokirjallisuusakatemian jäsen vuodesta 2008.

Engman osallistui vuoden 1968 Vanhan valtaukseen.

Teoksia

• Finljandtsy v Peterburge. Maks Engman. Perevod so švedskogo A. I. Rupasova. Jevropeiski Dom, 2005. ISBN 5-8015-0183-5
• Förvaltningen och utvandringen till Ryssland 1809–1917. Tryckericentralen: Förvaltningshistoriekommittén, 1995. ISBN 951-37-1731-3
• Gränsfall: Utväxlingar och gränstrafik på Karelska näset 1918–1920. Svenska litteratursällskapet i Finland, 2008. ISBN 978-951-583-148-4
• Kaksoiskotka ja leijona: Nikolai Valapaton muisto ja muita kirjoituksia. Suomentanut Marja Engman. VAPK-kustannus, 1992. ISBN 951-37-0772-5
• Lejonet och dubbelörnen: Finlands imperiella decennier 1830–1890. 2000. ISBN 91-7486-621-4
• Mannen i kolboxen: John Reed och Finland. Max Engman & Jerker A. Eriksson. Svenska litteratursällskapet i Finland, 1979. ISBN 951-9017-47-X
• Norden och flyttningarna under nya tiden. Foreningerne Norden, 1997. ISBN 87-7701-548-7
• Petersburgska vägar. Schildt, 1995. ISBN 951-50-0748-8
• Pietarinsuomalaiset. WSOY, 2004.ISBN 951-0-27902-1
• Pitkät jäähyväiset: Suomi Ruotsin ja Venäjän välissä vuoden 1809 jälkeen. WSOY, 2009. ISBN 978-951-0-34880-2
• Raja: Karjalankannas 1918–1920. WSOY, 2007. ISBN 978-951-0-32765-4
• Språkfrågan: Finlandssvenskhetens uppkomst 1812–1922. Svenska litteratursällskapet i Finland, 2016. ISBN 978-951-583-354-9
• S:t Petersburg och Finland: Migration och influens 1703–1917. (Väitöskirja.) Societas scientiarum Fennica, 1983. ISBN 951-653-114-8
• Suomalaiset Venäjällä: Lähdeopas = Handledning till källor rörande finländare i Ryssland. Suomentanut Kauko I. Rumpunen. Kansallisarkisto, 2004. ISBN 951-53-2652-4
• Suureen itään: Suomalaiset Venäjällä ja Aasiassa. Siirtolaisuusinstituutti, 2005. ISBN 951-9266-84-4
• Vallankumouksen salamatkustaja: John Reed Suomessa. Max Engman & Jerker A. Eriksson. (Alkuteos: Mannen i kolboxen.) Suomentanut Timo Hämäläinen. WSOY 1982. ISBN 951-0-11257-7

Lähteet

Aiheesta muualla

• Meinander, Henrik: Engman, Max (1945–2020) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. 11.6.2026. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.