Suomessa Attendon edeltäjä MedOne aloitti toimintansa vuonna 2000. Sen toiminnot yhdistettiin Attendoon vuonna 2007.
Yhtiö tiedotti 31. toukokuuta 2017 ostaneensa 150 miljoonalla eurolla noin 2 800 asiakaspaikkaa tarjoavan hoivayhtiö Mikevan. Mikevalla oli palvelutarjontaa mielenterveyskuntoutujien ja vammaisten asumispalvelujen saralla, ja Attendon mukaan se täydentää maantieteellisesti yhtiön tarjontaa ikäihmisten palveluasumisessa.
Lokakuussa 2017 Kilpailu- ja kuluttajavirasto hyväksyi yrityskaupan, jossa Attendo osti Mi-Hoiva Oy:n. Viraston selvitysten perusteella yrityskauppa ei olennaisesti estä kilpailua Suomen markkinoilla.
Attendo on tehnyt vuodesta 2015 vuoden 2018 marraskuuhun yhteensä 24 yritysostoa.
Toukokuussa 2018 Terveystalo ilmoitti ostavansa Attendon terveyspalvelut Suomessa.
Attendo Suomi on Attendo-konsernin alaisuudessa toimivia yksityisiä sosiaali- ja terveyspalveluyrityksiä hallinnoiva yritysryhmä. Attendo Suomi arjoaa asumis-, hoiva- ja tukipalveluita ikäihmisille, mielenterveys- ja päihdekuntoutujille sekä vammaisille henkilöille. Suomessa yhtiö työllistää noin 18000 työntekijää yli 400 Attendo-kodissa.
Vuonna 2010 Attendo MedOne Oy oli liikevaihdolla mitattuna Suomen toiseksi suurin terveyspalvelualan yritys Suomen Terveystalo Oy:n jälkeen. Vuonna 2011 Attendo Oy oli Suomen suurin sosiaalipalveluyritys. Attendo Suomi oli liikevaihdolla mitattuna alansa suurin yritys vuonna 2015.lähde? Yritys pitää suurimpana kilpailijanaan julkisia palveluita ja kuntasektoria.
Vuonna 2017 Attendo Oy:n kasvuprosentti oli 18,17%, nettotulos 28 962 000 euroa ja sijoitetun pääoman tuottoprosentti oli 40,9%.
Vuonna 2024 Attendo Suomen liikevaihto oli 979,1 miljoonaa euroa ja liikevoitto oli 64,0 miljoonaa euroa.
Ulkoistukset kunnilta Attendolle
Pyhtääulkoisti sosiaali- ja terveyspalvelunsa Attendolle vuoden 2015 alusta. Attendo vastaa myös Rääkkylän, Tohmajärven, Puolangan ja Kärsämäen sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisesta. Myös Sulkava ja Sysmä ulkoistivat palvelut Attendolle vuoden 2017 alusta alkaen.
Attendon ulkoistuksia tutkineen Kuntamaisema Oy:n tutkija Laura Käsmän mukaan ”ulkoistaminen näyttää tuottavan kuntien kannalta kustannustehokkuutta ja myös palveluiden saatavuuden parantumista etenkin terveyspalveluissa”.
Verovastuullisuus
Etelä-Suomen Sanomien mukaan nykyään yhtiö on ”sosiaali- ja terveysalan suurin yhteisöveronmaksaja 6,8 miljoonalla eurollaan. Se maksaa kaikki Suomen liiketoiminnasta syntyneiden voittojen verot Suomeen.” Yleisradio uutisoi 30. maaliskuuta 2016, että ”Attendo maksoi 65. eniten yhteisöveroja kaikista suomalaisista yrityksistä. Attendon yhteisöverokertymä oli lähes yhtä suuri kuin hissejä ja liukuportaita valmistavan Koneen, jonka liikevaihto oli yli seitsemän miljardia euroa.”
Finnwatchin toukokuussa 2019 julkaistussa sote-alan verovastuullisuusselvityksessä, Attendo sai kuudesta vertaillusta yhtiöstä toiseksi huonoimman kokonaisarvosanan -1 (asteikolla -11 ... +11). Finnwatch toteaa raportissaan että Attendon Suomen konsernin yhtiöillä ei ole julkista verostrategiaa. Attendo vastasi kyselyyn vain osittain ja vain konsernin Suomen yhtiöitä koskien. Attendon entisellä tytäryhtiöllä on veroriita, jonka euromääräisestä suuruudesta ei Finnwatch saanut tietoa. Yhtiö on hävinnyt riidan hallinto-oikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Yhtiö on luopunut aggressiivisesta osakaslainoihin perustuvasta verojärjestelystään yli viisi vuotta tarkasteluajankohtaa aikaisemmin, ja Attendo sai täydet pisteet verovastuullisuudesta rajat ylittävien järjestelyjen osalta. Attendo ei antanut tietoja siitä, moniko sen lääkäreistä työskenteli ulkopuolisina palveluntarjoajina, selvitettäessä tulonmuuntoa, jolla tarkoitetaan ansiotulojen muuttamista pääomatuloiksi (tai päinvastoin) pienemmän veroasteen saavuttamiseksi.
Tekniset innovaatiot
Elokuussa 2017 yhtiö kertoi ostaneensa kahdeksaan hoivakotiin XL-kokoisen tablet-tietokoneen ikäihmisten ja omaisten yhteydenpitoa varten. Aiemmin yhtiön viihdekäyttöön hankkima hoivarobotti Lydia on ollut otsikoissa esimerkkinä hoitoalan digitalisoitumisesta.
Syksyllä 2009 Suomen Kuntaliitto vastusti perusteettomana Attendon edeltäjän MedOnen yksipuolista päätöstä vaatia korotusta kunnilta perimiinsä maksuihin vedoten sikainfluenssan mahdollisesti aiheuttamiin lisäkustannuksiin. Myöhemmin MedOne perääntyi vaatimuksissaan.
Syksyllä 2012 paljastui, että Attendo houkuttelee lääkäreitä palvelukseensa tarjoamalla opastusta verosuunnittelussa. Yhtiön laskelmien mukaan lääkärit voivat välttää veroja jopa kymmeniä prosenttiyksikköjä, ja veroja kertyisi kolmessa vuodessa 100000 euroa vähemmän lääkäriä kohti. Vuonna 2013 Finnwatch syytti Attendoa tulojen siirrosta veroparatiiseihin. Vuonna 2019 omistajapohjan muutosten myötä verovälttelyä ei yhtiön mukaan enää tapahdu.
Attendon valitukset hoitajamitoituksista
Attendo on tehnyt vuosina 2014–2017 viranomaisten määräämistä hoitajamitoituksista hallinto-oikeuteen kahdeksan valitusta. Kahdesta päätöksestä yhtiö on valittanut korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Muut alan yritykset eivät ole tehtailleet vastaavia valituksia.
Valituksessa Attendo oli pyytänyt saada alempaa hoitajamitoitusta kuin sosiaalipalveluiden tuottamiseen vaadittavassa luvassa on määrätty. Perusteluina käytettiin, että toiminta on aiemman jatkamista ja että muillakaan ei ole ollut korkeampia mitoituksia. Lisäksi mainittiin tietyistä järjestelyistä, joilla voitaisi taata hoidon tason säilyminen alemmallakin mitoituksella. Hallinto-oikeus hylkäsi valituksen eikä korkein hallinto-oikeus muuttanut päätöstä.
Vuonna 2014 Attendo katsoi, että kaksi yöhoitajaa on Tohmajärvellä riittävä määrä kolmeen lähekkäin sijaitsevaan tehostetun palveluasumisen yksikköön. Yhtiö perusteli asiaa sillä, että kaksi yksiköistä sijaitsee samassa pihapiirissä ja yöhoitajat voisivat helposti liikkua yksiköstä toiseen ja tarvittaessa 600–700 metriä autolla. Lisäksi yhtiö perusteli yöhoitajien määrää kameravalvonnalla ja turvarannekkeilla, joiden avulla asukkaat saavat yhtiön mukaan välittömästi yhteyden hoitajaan. Helsingin hallinto-oikeus ei muuttanut Valviran päätöstä.
Ongelmia Suomen hoivakotien toiminnassa
Attendon Suomen hoivakotien toiminnassa on ollut useita ongelmia vuosina 2019–2022.
Attendon hoivakotien toiminnan ongelmista eri puolilla Suomea uutisoitiin keväällä 2019. Toimintaan liittyi henkilökunnan vähyyttä, aliravittuja vanhuksia, ulkoilutuksen puutteita ja ongelmia hygienian hoidossa. Laaksolahden hoivakodissa 17 vanhusta oli ollut aliravittuja. Alavudella toimintansa 8. tammikuuta 2019 aloittaneen Pelimanni-hoivakodin toiminta keskeytettiin aluehallintoviraston päätöksellä 9. helmikuuta 2019. Toiminta ei vastannut myönnettyä lupaa ja asiakasturvallisuus uhkasi vaarantua vakavasti. Hoivakodissa oli kuolemantapauksia, joita selvitettiin. Lääkkeiden antamisessa oli viiveitä, tukipalveluista vastaavia oli liian vähän. Toiminta siirtyi neljän kunnan vastuulle. Attendo ilmoitti käynistäneensä korjaavat toimenpiteet ja pyysi anteeksi virheitä toiminnassaan. Attendon johdon mukaan työntekijät olivat halunneet tulla kevyemmän hoivan yksikköön, ja kun työnkuva ei vastannut heidän odotuksiaan, he olivat irtisanoutuneet. Ongelmat tietojärjestelmissä olivat aiheuttaneet sekaannuksia työvuoroissa. Toimitusjohtajan mukaan viranomaiset ovat antaneet Attendolle ”erityistä kiitosta tiloista ja tekniikasta sekä henkilöstön työolosuhteista”.
Viranomaisten tarkastuskäynnillä Jalasjärvellä helmikuussa 2019 löytyi puutteita lääkehoidon kokonaisprosessissa ja hoitajien lupa-asioissa. Lääkehoito siirtyi tilapäisesti kuntayhtymän vastuulle.
Jyväskylässä havaittiin helmikuussa 2019 epäkohtia perushoidossa, henkilöstömitoituksessa ja lääkehoidossa. Kaupunki otti lääkehoidon prosessin toistaiseksi haltuunsa.
Avi otti huhtikuussa 2020 Kiuruvedellä vanhusyksikön valvontaansa, kun kahdeksan potilasta oli kuollut koronavirukseen.
Mäntyharjun hoivakodissa kuoli muistisairas vanhus marraskuussa 2022 syötyään vaarallista kemikaalia, jota säilytettiin lukitsemattomassa kaapissa, eikä yksikössä ollut laadittu toimintatapoja asiaan liittyen.
Kansainvälisen rekrytoinnin ongelmat
Attendo palkkasi 2020-luvun alkupuolella noin 1 000 hoitajaa Filippiineiltä ja noin 500 hoitajaa Etiopiasta, Keniasta ja Intiasta vastatakseen hoitajapulaan. Vuonna 2024 yhtiö irtisanoi muutosneuvotteluissa noin 300 työntekijää, kun hyvinvointialueet vähensivät ostopalveluja ja kiristivät kriteerejä ympärivuorokautiseen hoivaan pääsylle. Toimitusjohtaja Virpi Holmqvist myönsi, että yhtiö yliarvioi ulkomaisten hoitajien sopeutumisnopeuden ja että kielitaidon puutteet kuormittivat työyhteisöjä.
Saarijärvellä sijaitsevan 59 asiakaspaikan Attendo Herajärven hoivakodin yllätystarkastuksissa kesäkuussa 2024 paljastui, että yksikössä oli liian vähän sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöitä ja kansainvälisten työntekijöiden puutteellinen kielitaito vaaransi asiakasturvallisuuden vakavasti. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto asetti 350 000 euron uhkasakon ja määräsi puutteet korjattaviksi 1. syyskuuta 2024 mennessä. Attendo sai myös huomautuksen puutteellisista ja epätotuudenmukaisista selvityksistä. Valvonta päättyi huhtikuussa 2025 puutteiden korjaamisen jälkeen.
Olarinpuiston hoivakodin ongelmat
Attendon Olarinpuiston hoivakoti
Espoon Olarinpuiston hoivakodissa havaittiin maaliskuussa 2025, että vanhusten yöaikaiset turvahälytykset eivät olleet kuuluneet hoitajille yli vuoteen helmikuusta 2024 alkaen. Ongelma johtui siitä, että yöhoitajat eivät kirjautuneet uuteen hälytysjärjestelmään. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue totesi, että asiakkaiden yöaikainen turvallisuus oli vaarantunut yli vuoden ajan.
25. tammikuuta 2026 samaisessa Olarinpuiston hoivakodissa muistisairas vanhus kuoli huoneessaan tehtyään tunnin aikana 11 turvahälytystä turvarannekkeella. Yksikään hälytyksistä ei mennyt perille, koska molemmat hälytyksiä vastaanottavat puhelimet olivat olleet pois päältä useiden tuntien ajan akkujen loputtua. Poliisi tutkii tapausta kuolemantuottamuksena ja vaaran aiheuttamisena. Yhtä henkilöä on kuulusteltu rikoksesta epäiltynä. Attendo kuvaili tapahtunutta vakavaksi laiminlyönniksi ja palkkasi ulkopuolisen selvityshenkilön tutkimaan hoivakodin tilannetta. Toimitusjohtaja Virpi Holmqvist totesi yhtiön epäonnistuneen. Myös Onnettomuustutkintakeskus aloitti tapauksesta tutkinnan helmikuussa 2026 ja liitti sen osaksi laajempaa turvallisuustutkintaa, jossa selvitetään ikääntyneiden palveluyksiköissä tapahtuneita kuolemantapauksia. Hoivakodin johtaja erosi tapauksen jälkeen.
Kilpailu- ja kuluttajaviraston seuraamusmaksuesitys
Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) toimitti 12. tammikuuta 2023 yllätystarkastuksen Attendon Helsingin toimipisteeseen selvittääkseen, olivatko hoiva-alan yritykset harjoittaneet kilpailulain 5 §:ssä kiellettyä kilpailijoiden välistä yhteistyötä ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen markkinoilla Suomessa.
Attendon tytäryhtiö Vireko Oy:n johtajana ja aiemmin vuosina 2000–2020 Attendon toimitusjohtajana toiminut Pertti Karjalainen poisti tarkastuksen alkamisen jälkeen kello 9.59–10.24 matkapuhelimestaan viisi WhatsApp-keskustelua ja puhelulokin, vaikka hän oli tietoinen tarkastuksesta ja Attendon lakiasiainjohtaja oli kieltänyt häntä poistamasta tietoja. Karjalainen kertoi markkinaoikeudessa poistaneensa keskustelut, jottei hänen tarvitsisi selittää KKV:lle, miksi hän oli ollut yhteydessä kilpailevien yhtiöiden johtoon. Neljä poistetuista keskusteluista oli käyty kilpailevien hoivayhtiöiden johtoon kuuluvien henkilöiden kanssa ja yksi Attendon myyntijohtajan kanssa. Poistetut viestit sisälsivät liiketoimintaan liittyvää viestintää Attendon ja kilpailevien elinkeinonharjoittajien johdon välillä eli juuri sellaisia tietoja, joihin tarkastus keskeisesti kohdistui.
KKV havaitsi poistot 20. tammikuuta 2023 prosessoidessaan puhelimesta otetun kopion Cellebrite Physical Analyzer -ohjelmistolla. Attendo sai poistetut viestit palautettua henkilön iCloud-pilvipalvelun varmuuskopiosta samana päivänä ja toimitti ne KKV:lle 23. tammikuuta 2023. Palautetuissa viidessä keskustelussa oli yhteensä 308 viestiä, joista vanhimmat olivat vuodelta 2019.
KKV esitti toukokuussa 2024 Attendolle 4 373 760 euron seuraamusmaksua tarkastuksen vastustamisesta. Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun Suomessa esitettiin seuraamusmaksua kilpailulain mukaisesta menettelyrikkomuksesta. Attendo kiisti vastustaneensa tarkastusta ja totesi Karjalaisen toimineen yhtiön ohjeistuksen vastaisesti.
Markkinaoikeus katsoi 31. maaliskuuta 2025 antamassaan päätöksessä (MAO:177/2025), että Attendo oli kilpailulain 37 a §:n vastaisesti vastustanut KKV:n tarkastusta. Tuomioistuin totesi Attendon olevan vastuussa työntekijänsä menettelystä riippumatta siitä, oliko yhtiö tiennyt poistoista etukäteen tai oliko henkilö toiminut yhtiön ohjeiden vastaisesti. Markkinaoikeus alensi seuraamusmaksun 1 500 000 euroon ottaen huomioon, että Attendo oli kouluttanut henkilöstöään tarkastustilanteita varten, ryhtynyt välittömästi yhteistyöhön KKV:n kanssa poistojen paljastuttua ja onnistunut palauttamaan poistetut tiedot, minkä vuoksi tutkinnalle ei aiheutunut tosiasiallisesti suurta haittaa. Attendo valitti päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
Kannanottoja
Sisäministeri Petteri Orpo kommentoi vuonna 2019 vaalitentissä Attendon Alavuden hoivakodin toiminnan keskeyttämistä, ja sanoi pitävänsä tilannetta sietämättömänä.
SDP:n kansanedustaja Satu Taavitsainen kommentoi Alavuden hoivakodin tapausta: ”Voi taivas varjele meitä, mikä kauhukone Suomeen on synnytetty”. Taavitsainen totesi 10 vuotta aiemmin ajatelleensa, että Suomi Euroopan ensimmäisenä suurten ikäluokkien eläköitymisen kohtaavana maana voisi näyttää positiivista esimerkkiä vanhustenhuollossa, mutta näyttääkin muille maille, miten ei ainakaan pidä tehdä. Hän totesi leikkauspolitiikan ajaneen Suomen ongelmiin ja että valtion pitää pyytää omaisilta ja vanhuksilta anteeksi.
Pääministeri Juha Sipilä kommentoi Alavuden toiminnan keskeytystä ja hoiva-alan tilannetta, todeten että vanhusten laadukkaan hoidon pitää olla ykkösprioriteetti myös suurilla yksityisillä toimijoilla, ja että ”nyt on toimien aika, toimiala on aiheesta erityistarkkailussa”.
Vihreä liitto on esittänyt Attendoon ja Esperi Careen liittyvän hoivakohun myötä vanhustenhoitoon voitontavoittelun kieltoa ja toisena vaihtoehtona voittokattoa. Myös perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Leena Meri on ehdottanut hoivayrityksille tuottokattoa.
.png){kind=logo}
