Mestarinkatu
| Mestarinkatu | |
|---|---|
 Mestarinkatu syyskuussa 2017. |
|
| Maa | Suomi |
| Kaupunki | Turku |
| Tienpitäjä | Turun kaupunki |
| Pituus | 450 m |
| Päällyste | asfaltti, mukulakivi, sora |
Mestarinkatu (ruots. Mästaregatan) on noin 450 metrin pituinen katu Turun ruutukaava-alueella Martin ja Itärannan kaupunginosissa. Mestarinkatu alkaa Martissa suoraan Itäisen Pitkäkadun päästä Mestarinpuiston ja Katrinpuistikon kohdalla, ja päättyy Itärannan puolella Fleminginpuistoon eli Tonttumäkeen.
Mestarinkatu on varsin poikkeuksellinen katu Turussa. Se perustuu Bertel Jungin vuoden 1922 asemakaavaan, joka rikkoi aiemman 1820-luvulla tehdyn, sen aikaisten ihanteiden mukaisen, säännöllisen ruutukaavan. Katu on enimmäkseen mukulakiveä. Vain alkuosa on asfaltoitu ja loppuosa Tonttumäen kyljessä on sorapintaista. Kivetyllä osuudella myös jalkakäytävät ovat edelleen luonnonkivillä päällystettyjä. Muita ainakin osittain mukulakivin päällystettyjä katuja Martin alueella ovat muun muassa Asesepänkatu, Huovinkatu, Temppelikatu, Tiilentekijänkatu ja Vuorityömiehenkatu.
Vuonna 2016 Turkulaisen järjestämässä Turun kauneimman kadun äänestyksessä Mestarinkatu ylsi toiselle sijalle.
Nimi
Mestarinkatu kuuluu Vaasa-kuninkaitten ajasta muodostettuun aihepiiriin, joka esiintyy kaupunginosissa IV ja V. Nimeä on vuonna 1916 perusteltu siten, että se ”edustaa vaasalaisen aikakauden elinkeinoelämää, jonka huomattavimpia piirteitä juuri oli ammattikuntalaitos kaikkine patriarkallisine muodostumineen.” Nimi vahvistettiin asemakaavassa vuonna 1923.
Rakennukset
Mestarinkadun varrella on harvinaisen hyvin säilynyt 1920-luvulla rakentunut uusklassismia edustavien värikkäiden työläisten asuntoyhtiöiden muodostama puutaloalue. Suurin osa Mestarinkadun varrella olevista puutaloista on suunnitellut arkkitehti Alexander Nyström. Ainoa julkinen rakennus Mestarinkadulla on Kerttu Tammisen suunnittelema, vuonna 1957 valmistunut koulutalo, jossa toimi aluksi Turun normaalilyseo (1957–1974) ja normaalikoulu (1974–1980). Nykyisin rakennuksessa on Turun konservatorion opetustiloja ja vuoteen 2023 saakka tiloissa toimi myös Turun Steiner-koulu.
- Mestarinkatu 1a: As Oy Stålarminkatu 2, Osmo Salokannel (1957)
- Mestarinkatu 1b: As Oy Turun Kuninkaankartanonkatu 10, Hugo Harmia ja Woldemar Baeckman (1942–1950)
- Mestarinkatu 2: koulurakennus, Kerttu Tamminen (1957)
- Mestarinkatu 3–5: Turun Työläisten As Oy Mäkirinne, J. E. Arola (1925)
- Mestarinkatu 4: Turun Työläisten As Oy Kerho, J. E. Arola (1926–1927)
- Mestarinkatu 6: omakotitalo
- Mestarinkatu 7–9: Turun Työläisten As Oy Peltomäki, Alexander Nyström (1925)
- Mestarinkatu 8: omakotitalo, E. Mäki (1948–1952)
- Mestarinkatu 10: omakotitalo, K. Salonen (1949–1952)
- Mestarinkatu 11: Turun Työläisten As Oy Sarastus, Alexander Nyström (1925)
- Mestarinkatu 12: paritalo, K. Harmia (1947–1948)
- Mestarinkatu 13: Turun Työläisten As Oy Tiililä, Alexander Nyström (1924–1925)
- Mestarinkatu 14: As Oy Turun Mestarinkatu (1927)
- Mestarinkatu 15–17: Turun Työläisten As Oy Tonttumäki, Alexander Nyström (1924–1925)
- Mestarinkatu 16a: As Oy Mestarinkulma, Olavi Laisaari (1957–1958)
- Mestarinkatu 16b: Turun Työläisten As Oy Mökki (1925)
- Mestarinkatu 16c: Turun Työläisten As Oy Maja, Alexander Nyström (1923–1925)
- Mestarinkatu 18: As Oy Oma-Katto, Alexander Nyström (1922–1923)
- Mestarinkatu 19: Turun Työläisten As Oy Itärinne, Alexander Nyström (1925)
Lähteet
- ↑ Turun karttapalvelu (Jungin asemakaava) opaskartta.turku.fi. Viitattu 25.2.2025.
- ↑ Tässä on Turun kaunein katu: "Sanoinkuvaamaton, eurooppalainen, sadunomainen..." Turkulainen. 10.10.2016. Viitattu 25.2.2025.
- ↑ Kupila, Sanna & Söderström, Marita: Turun katuja ja toreja – nimistöhistoriaa keskiajalta nykypäivään, s. 352. Turun museokeskus, 2011.
- 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 Laaksonen, Mikko: Turun puutalot, s. 112–117. Kustantaja Laaksonen, 2016. ISBN 978-952-5805-87-1
- ↑ Turun normaalikoulu | Turun normaalikoulu sites.utu.fi. Viitattu 25.2.2025.
- ↑ Irmeli Haapanen: Mestarinkatu 2:n peruskorjaus ei yllätä Turun konservatoriota – kiikarissa on jo korvaava vaihtoehto ts.fi. 24.2.2023. Viitattu 25.2.2025.
- ↑ Raisa Korkki: Turun Steiner-koulu muuttaa rakennukseen, jonka kattoja koristavat holvikaaret, rehtori: "Tunnelma on odottavan innostunut" ts.fi. 29.6.2023. Viitattu 25.2.2025.
- 1 2 3 Laaksonen, Mikko: Arjen rakentamista Turussa – Arkkitehtuuria 1940- ja 1950-luvuilta, s. 72–74, 92. Kustantaja Laaksonen, 2017. ISBN 978-952-7260-00-5
- 1 2 Laaksonen, Mikko & Nummelin, Juri: Turun seudun arkkitehtuuriopas, s. 115. Kustantaja Laaksonen, 2013. ISBN 978-952-5805-55-0