Johan Edvard Arola
| Johan Edvard Arola | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 14. heinäkuuta 1888 Turku |
| Kuollut | 1. huhtikuuta 1961 (72 vuotta) |
| Kansalaisuus | Suomi |
| Ammatti | rakennusmestari |
Johan Edvard Arola tai J. E. Arola (14. heinäkuuta 1888 Turku – 1. huhtikuuta 1961) oli suomalainen rakennusmestari, joka suunnitteli 1900-luvun alkupuolella useita asuinrakennuksia erityisesti Turkuun. Arolan ura jatkui poikkeuksellisen menestyksekkäänä myös 1920- ja 30-luvuilla siitä huolimatta, että monien rakennusmestarien suosio hiipui ensimmäisen maailmansodan jälkeen ja arkkitehtien käyttö rakennusten suunnittelijoina yleistyi.
Arola jatkoi vuonna 1926 kuolleen Alexander Nyströmin työtä ja perusti oman suunnittelutoimistonsa Nyströmiltä tyhjäksi jääneisiin tiloihin. Tätä ennen Arola oli toiminut vuodesta 1920 lähtien Nyströmin arkkitehtitoimistossa piirtäjänä.
Ura
Arola valmistui Turun teollisuuskoulun huoneenrakennusosastolta vuonna 1912. Hän toimi vuodesta 1913 lähtien insinööri Gustav von Schantzin rakennusmestarina ja vuodesta 1915 Crichtonin laivatelakan puuseppämestarina. Vuosina 1916–1917 hän toimi Turun ja Porin läänin lääninrakennuskonttorin toisena rakennusmestarina. Turun kaupungin rakennuskonttorissa hän toimi vuosina 1918–1920.
Suunnittelutöitä
- Turun kasarmin sotilaskoti eli nykyinen As Oy Turun kasarmin kerho (1926) Vänrikinkatu 6
- As Oy Urania B. Ab (1926) Sibeliuksenkatu 5
- As Oy Arvinkatu 8, pieni kolmikerroksinen asuinkerrostalo (1926–1927)
- As Oy Puutarhakatu 9a, kadunpuoleinen viisikerroksinen asuinkerrostalo (1927 ja 1938)
- As Oy Kurki (1927) Vähä Hämeenkatu 15
- As Oy Sirkkalankatu 14 B (1927) pihan puolella oleva 4-kerroksinen asuinkerrostalo
- As Oy Sirkkalankatu 16 (1928–1929)
- As Oy Itätalo (1928) Kaivokatu 16b
- As Oy Kurjenlinna (1928) Kaarinankatu 2a
- As Oy Itäinenkatu 46 (1928) Itäinen Pitkäkatu 46
- As Oy Koulumäki eli nk. Pyöreä talo (1928–1929) Stålarminkatu 7/Kuninkaankartanonkatu 8. Yksi Martin maamerkeistä. Vaurioitui pahoin pommituksissa, mutta korjattiin entiselleen
- Rautatieläisten Asunto Oy (1928) Läntinen Pitkäkatu 16b (punainen kivitalo)
- As Oy Läntelä (1928) Läntinen Pitkäkatu 16a (keltainen kivitalo)
- As Oy Ostola, kadunpuoleinen viisikerroksinen asuinkerrostalo (1928) Läntinen Pitkäkatu 29
- As Oy Puistokatu 15 (1928) Puistokatu 15
- Turun kenkätehdas, myöh. Kestilänpukimo (1929–1930) Brahenkatu 20. Korotettu 1947. Laajennettu 1955.
- Amiraalistonkadun raitiovaunuhallien laajennukset ja korjaukset 30-luvulla.
Martin puutalot
- Tervahovinkatu 7 (1926) paritalo
- As Oy Turun Kerho (1926) Kuninkaankartanonkatu 9–11
- As Oy Martti (1927–1928) Stålarminkatu 13
Arola suunnitteli kaikki Martinkadun, Stålarminkadun ja Kuninkaankartanonkadun keskelle jäävän kolmion muotoisen korttelin talot.
- As Oy Vartio (1927–1928) Martinkatu 12. Muutokset pankkia varten (1961–1964) Aarne Ehojoki.
- Martinkatu 14 (1926–1928). Tuhoutui pommituksissa 1941, mutta rakennettiin uudelleen 1942 August Karlssonin johdolla.
- Martinkatu 16 (1926–1928). Tuhoutui pommituksissa 1941, mutta rakennettiin uudelleen 1942 August Karlssonin johdolla.
Mäntymäen puutalot
- Kupittaankatu 108 (1927–1928) L-muotoinen puutaloyhtiö
- Kupittaankatu 110 (1927–1928) L-muotoinen puutaloyhtiö
- Kupittaankatu 112 (1927–1928) puutaloyhtiö
- Kupittaankatu 128 (1927–1928) paritalo
- Mäntymäenaukio 17 (1927) paritalo
- Purokatu 3 (1928) paritalo
- Lastenkodinkatu 8 (1929) paritalo
- Vuorityömiehenkatu 8 (1931) kaksikerroksinen pienkerrostalo
Pohjolan puutalot
- As Oy Louhi (1926–1928) Niklaksenkatu 3
- Juhannuskatu 23 (1926) paritalo
Katso myös
Lähteet
- ↑ Hautakartta hautakartta.fi. Viitattu 11.3.2025.
- 1 2 3 4 Lahtinen, Rauno & Otronen, Merja: Kävely 1920- ja 1930-lukujen Turussa, s. 44. Turkuseura, 2012.
- ↑ Tyni-Kylliö, Katja: Vänrikinkatu 4 ja 6 – asemakaavanmuutoksen selostus 1.10.2013. Turun kaupunki, kaavoitusyksikkö. Viitattu 13.3.2025.
- 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 Laaksonen, Mikko & Nummelin, Juri: Turun seudun arkkitehtuuriopas, s. 62, 67, 103, 115, 118, 140, 141, 152, 177, 188, 199, 269. Kustantaja Laaksonen, 2013. ISBN 978-952-5805-55-0
- ↑ Lahtinen, Rauno & Otronen, Merja: Kävely 1920- ja 1930-lukujen Turussa, s. 88. Turkuseura, 2012.
- 1 2 Julkaisemattomia jurinummelin.blogspot.com. Viitattu 13.3.2025.
- ↑ Laaksonen, Mikko & Nummelin, Juri: Turun seudun arkkitehtuuriopas, s. 65. Kustantaja Laaksonen, 2013. ISBN 978-952-5805-35-2
- ↑ Lahtinen, Rauno & Otronen, Merja: Kävely 1920- ja 1930-lukujen Turussa, s. 38. Turkuseura, 2012..
- ↑ Lahtinen, Rauno & Otronen, Merja: Kävely 1920- ja 1930-lukujen Turussa, s. 60. Turkuseura, 2012.
- ↑ Lahtinen, Rauno & Otronen, Merja: Kävely 1920- ja 1930-lukujen Turussa, s. 63. Turkuseura, 2012.
- 1 2 Lahtinen, Rauno & Otronen, Merja: Kävely 1920- ja 1930-lukujen Turussa, s. 111. Turkuseura, 2012.
- ↑ Lahtinen, Rauno & Otronen, Merja: Kävely 1920- ja 1930-lukujen Turussa, s. 149. Turkuseura, 2012.