Ura
Michael Bleun, tuolloiselta taiteilijanimeltään Afromikko, ensimmäinen suuri hitti oli vuonna 2016 julkaistu Oi oi, joka soi radiossa tiuhaan ja nousi nopeasti myös suoratoistopalveluissa.
Ensimmäisen albuminsa Michael Bleu Presents: Uusi Analogia artisti julkaisi vuonna 2019. Albumilla julkaistiin muun muassa konserteissa suosittu Kultakutri mutruhuuli ja yksi Bleun suurimmista hiteistä Hidas biisi, joka on Bleun kirjoittama ja levyllä Nalian esittämä. Hidas biisi on yksi Bleun tunnetuimmista kappaleista. Pelkästään Spotifyssa kappale on saanut reilusti yli 500 000 soittokertaa.
Seuraavana vuonna julkaistu Bleun toinen albumi Michael Bleu Presents: American Graffiti sisältää paljon viittauksia elokuviin. Kyseessä on toistuva teema muusikon tuotannossa. Lempi leimahtaa ja Maailma loppuu sun suudelmaan julkaistiin kyseisellä albumilla. Musiikkilehti Soundi kirjoitti arviossaan, että levyn vaikutteet ovat syvällä amerikkalaisessa musiikkiperinteessä, vaikka ilmaisukielenä onkin suomi.
Vuonna 2021 ilmestyi Bleun kolmas albumi Auringonlaskun ratsastajat. Levyltä ei noussut selvää hittiä, mutta levyllä julkaistiin muun muassa Klarissan kanssa esitetty Tuhatjalkainen, Joanan kanssa esitetty Oranssia ja Haaverakkaus. Mukana on myös kappale Herttua, joka kunnioittaa Bleun ensimmäistä bändiä. The Duke oli aktiivinen vuosina 2004–2014, jonka jälkeen artisti keskittyi soolouraansa ja englanninkielistä rockia esittävään Colorblue-yhtyeeseensä. Auringonlaskun ratsastajat sai Soundin arvostelussa neljä tähteä. Kriitikon mukaan Bleu kuulosti kolmannella albumillaan "hyvin vapautuneelta".
Kesäyön romanssi on kuriositeetti Bleun uralla. Vuonna 2022 julkaistulla albumillaan muusikko halusi kumartaa 1960-luvun kotimaiselle iskelmälle. Levylle hän valitsi suosikkejaan muun muassa Muskan, Seija Simolan, Ronny and the Loafersin ja Kirkan tuotannosta. Levy koostuu lähes kokonaan vierailijoiden esittämistä kappaleista. Levyllä mukana ovat muun muassa Antti Autio ja Maija Pihlajaoja. Myös musiikkitoimittaja Pekka Laine lainasi levylle ääntään. Myöhemmin Bleu ja Laine tekivät musiikillista yhteistyötä Missä muruseni on – Sama nainen -singlellä. Kesäyön romanssi sai helsinkiläisen Rolling Recordsin tuottaman vinyylipainoksen.
Vuonna 2024 julkaistiin Bleun neljäs sooloalbumi Futuristik Soul. Levyllä käsitellään Bleun nuoruuden kokemuksia, ilmastonmuutosta, musiikkibisnestä ja ihmisten suhtautumista maailman tilaan. Lainattu huominen, Juostaan karkuun ja Kaiken sais räjäyttää ovat nousseet albumilta suosikkiraitojen joukkoon. Levyn päättää yksi Bleun suurimmaksi hitiksi noussut Ikuisuus, joka kuultiin Toni Kurkimäen ohjaaman Lapua 1976 -elokuvan lopputeksteissä.
Bleu kertoo Rumban haastattelussa, että albumin kantaaottavat teemat syntyivät kuin itsestään. "Ihmisten, luonnon ja koko maapallon voidessa huonosti levyn teema syntyi kuin itsestään. Kantaaottavia biisejä tai albumeita tehdään mielestäni Suomessa vähän ja senkin puolesta koin tämän tärkeäksi kutsumustehtäväksi”, Bleu kertoo haastattelussa.
Soundi antoi Futuristik Soulille neljä tähteä ja kuvasi albumia "sinemaattis-sooniseksi taideteokseksi", johon artisti on vuodattanut koko sielunsa. Levy sai arvostelijan pohtimaan, miksei suomalaisyleisö vaadi musiikiltaan yhtä paljon kuin mihin Bleu on nostanut riman. Futuristik Soul -albumista otettiin pieni vinyylipainos.
Vuonna 2025 Michael Bleu julkaisi pianoteemaisen Varjomaat-EP:n. Bleu on kertonut Rumban haastattelussa, että EP:llä julkaistu Paratiisi on levyn keskiössä. Myöhemmin samana vuonna Bleu kirjoitti sopimuksen levy-yhtiö Lördagin kanssa.
Helmikuussa 2026 Bleu julkaisi viidennen sooloalbuminsa High School Drama. Albumi sai neljä tähteä muun muassa Helsingin Sanomilta. Arvostelussa kiitettiin levyn tuotantoa ja kirjoitettiin musiikin olevan "estetiikaltaan viimeisen päälle hiottua ja tarkkaa retrosoulia". Arviossa kirjoitettiin myös, että kappaleet tuovat paikoin mieleen Agentsin.
Muita projekteja
Michael Bleun ensimmäinen varteenotettava bändiprojekti oli The Duke, joka pysyi aktiivisena vuosina 2003–2014. Bändin ensimmäinen EP-levy julkaistiin loppuvuodesta 2003. Yhtyeen alku ajoittuu vuoteen 2000 ja heidät tunnettiin eri kokoonpanolla ensin nimellä Duke And The Sugar Velvets. The Duken viimeiseksi julkaisuksi jäi vuoden 2014 marraskuun alussa julkaistu Queen-cover "Who Wants To Live Forever?", joka julkaistiin vain yhtyeen sosiaalisessa mediassa.
Englannin kielistä rockia esittävä Colorblue julkaisi ensimmäisen singlensä vuonna 2015. Esikoisalbumi Beyond the Greatest Oceans julkaistiin vuonna 2017. Albumilla julkaistiin muun muassa kappaleet I'm the War ja You Are the Knife, I Am the Blood. Levy julkaistiin myös CD-levynä.
Colorbluen toinen ja toistaiseksi viimeinen albumi vuonna 2022 julkaistu The Path to Nowhere. Levyn suosituimmat kappaleet ovat No More Peace, Hazeltree ja The Outsiders. Albumi julkaistiin vain digitaalisesti.
Yhtye Moses II on toistaiseksi jäänyt vain yhden projektin albumiksi. Kolmijäseninen yhtye kunnoittaa progressiivisen rockin suuruuksia. Reilu puoli tuntia kestävä, yhtyeen nimeä kantava albumi sisältää kuusi kappaletta. Se julkaistiin vuonna 2022. Ensimmäinen single The Golden Calf julkaistiin 2021.
Michael Bleu on myös tuottaja. Hän on tuottanut useita uransa alussa olleita indie-artisteja ja -yhtyeitä. Verkossa vuodesta 2001 ilmestynyt musiikkimedia Desibeli.net kirjoitti, että Bleu "on tuottajana kiistaton nero, jonka tarkka vainu ja herkät antennit ovat ehtineet avittaa jo monia artisteja sekä bändejä".
Bleu on kirjoittanut myös kolme indie-kirjaa, jotka hän on julkaissut oman ja ystävänsä Karri Liikasen Nowhere Boy -tuotantoyhtiön kautta. Liikkasen kanssa hän kirjoitti kaksi tieteisromaania Perus ja Kova. Kolmas on vuonna 2021 julkaistu novellikokoelma Haaverakkauksia, joka on kolmannen, Auringonlaskun ratsastajat -albumin kyljessä julkaistu laajennus.
Muusikko on toiminut myös video- ja valokuvaajana sekä radiojuontajana. Hän ja toimittaja Jesse Raatikainen juontavat Leffahuru-ukot -elokuvapodcastia.
Suurin osa Lapua 1976 -elokuvan lauluista ovat Michael Bleun käsialaa. Elokuva sai yli 176 000 katsojaa elokuvateattereissa ja se oli ehdolla muun muassa parhaan elokuvan Jussi-palkintoon vuonna 2024. Sen päärooleissa nähtiin Linnea Leino, Konsta Laakso ja Hannu-Pekka Björkman. Elokuvan soundtrack on julkaistu CD-levynä.
