Ura
Silver on työskennellyt tutkijana Museovirastossa, Suomen Akatemiassa sekä Helsingin yliopistossa. Hän on toiminut Museovirastossa kaivauksenjohtajana ja Suomen Akatemian sekä Helsingin yliopiston arkeologisen Syyria-hankkeen projektinjohtajana. Hän on ollut sekä Suomen Rooman-instituutin että Ateenan-instituutin tutkimusryhmien jäsen ja osallistunut aluevalvojana jälkimmäisen instituutin kaivauksiin. Silver on toiminut pohjoismaisen arkeologisen tohtorikurssin (NorFA/NordForsk johtajana sekä esihistorian, protohistorian ja klassillisen arkeologian tenure-track -professorina Mardinin yliopistossaTurkissa. Hän on toiminut myös Aalto-yliopistossa seremoniamestarina.
Rooman tutkimusryhmässä hänen alaansa kuuluivat Konstantinus Suuren rahat. Ateenan-instituutin tutkimusryhmässä hän julkaisi laajan tutkimusartikkelin hellenistisistä terrakottaisista tanagrafiguriineista, joita hän oli tutkinut Ateenassa Akropoliksen, Kerameikoksen, Attaloksen Stoan ja Ateenan kansallismuseon varastoissa. Ateenan-instituutin kaivaustehtävässä hän oli vastuussa kaivauksen amforalöytöjen julkaisemisesta. Silver on toiminut myös vierailevana tutkijana Brittiläisessä arkeologisessa koulussa (nyk. Kenyon-instituutti) Jerusalemissa, Heprealaisessa yliopistossa Jerusalemissa ja American Center of Researchin (ACOR) Ammanin yksikössä Jordaniassa sekä vierailevana tutkijana Uppsalan yliopistossa arkeologian, antiikin historian ja kulttuuriperinnön vaalimisen instituutissa Ruotsissa. Hän on osallistunut arkeologisiin kaivauksiin ja inventointeihin Lähi-idässä ja Kreikassa. Hän on toiminut myös liitännäistutkijana Oxfordin yliopiston Institute of Digital Archaeologyssä.
Silver johti yli kymmenen vuotta Suomen ensimmäistä virallista arkeologista hanketta Syyro-Mesopotamiassa Eufratvirran ja Syyrian autiomaan välissä. Hanke oli Helsingin yliopiston arkeologian oppianeeseen kuulunut kartoitus- ja inventointihanketta Jebel Bishrin vuoristoalueella Syyriassa ennen Syyrian sisällissotaa. Suomen Akatemian ja NorFA/NordForskin rahoituksen lisäksi Silverin johtama projekti Syyriassa Jebel Bishrin vuoristoalueella kuului NASA:n maailmantarkkailuohjelmaan ja sitä sponsoroi Nokia Co. Projekti kartoitti niin esihistoriallisia kuin historiallisiakin kohteita. Pronssikauden löydöt valottivat paimentolaisten toimintaa Jebel Bishrin vuorella, jota kutsutaan ”amorilaisvuoreksi” ja ”aramealaisvuoreksi”.
Jebel Bishrillä paimentolaistoiminnan jäännöksistä lukuisimpia olivat kivikehät, jotka olivat palvelleet karja-autauksina ja hauta-tumulukset/röykkiöt. Alueelta löytyi myös ennestään tuntemattomia roomalaisia sotilasleirejä ja hautoja, joita kartoitettiin ja dokumentoitiin. Lisäksi kartoitettiin jo tunnettuja roomalaislinnakkeita. Alue kuuluu Rooman itärajan puolustukseen Strata Diocletianan yhteydessä. Turkissa Silver on osallistunut yliopistonsa kenttätöihin ja ollut kenttätyöjohtajana Kenneth Silverin johtamassa Tigrisin alueen suomalais-ruotsalaisessa kartoitus- ja inventointihankkeessa. Alue kuului myös Rooman ja Bysantin itärajan tutkimuksiin.
Silver on ollut historian lehtori Oulunkylän yhteiskoulussa Helsingissä ja toiminut vuosia arkeologian opettajana Helsingin yliopistossa sekä avoimessa yliopistossa. Opettajana hän johti myös pohjoismaista arkeologista hanketta (NordForsk). Turkissa tenure-track-professorina toimiessaan hän opetti arkeologian ja antropologian kursseja sekä kenttätöitä.
Viimeiset vuosikymmenet Silver on toiminut aktiivisesti kansainvälisissä ja suomalaisissa järjestöissä kulttuuriperinnön tallentamisen kehittämisessä kaukokartoituksen, digitaalisten menetelmien ja 3D-mallintamisen parissa ICOMOSin ja ISPRS:n. Hän on kirjoittanut teoksen Reviving Palmyra in Multiple Dimensions: Images Ruins and Cultural Memory, johon professorit Gabriele Fangi ja Ahmet Denker tekivät fotogrammetriset osuuden ja 3D-mallinnokset. Wienissä Silver järjesti professori Michael Doneuksen kanssa kansainvälisen workshopin Syyrian muinaismuistojen säilyttämiseksi vuonna 2016, joka julkaistiin vuonna 2022.
Silver on toiminut Suomen kansallisen ICOMOS-komitean (International Council on Monuments and Sites) presidenttinä/puheenjohtajana ja johtanut ICOMOSin Eurooppa-kokouksen Helsingissä. Hän on toiminut yli kymmenen vuotta kansainvälisen CIPA Heritage Documentation -komitean hallituksessa ja nykyisin myös järjestön tallennukseen ja dokumentointiin keskittyvän I komission puheenjohtajana. Silver on ollut Oxfordin yliopistossa järjestämässä amorilaiskonferensseja. Hän on johtajana järjestänyt kansainvälisen arkeologisen Jeriko-konferenssin Helsingissä vuonna 2019.
Silver on kirjoittanut Yhdysvaltain GIS-manuaalin arkeologiaosuuden professori Emanuel Stefanakiksen kanssa. Hän on myös kirjoittanut laajan kappaleen 3D-mallinnoksen merkityksestä ja tekniikoista kulttuuriperinnön säilyttämisessä. Kappale on yliopistojen opetusmateriaalia. Hän on myös kansainvälisen Virtual Archaeology Review´n toimituskunnan jäsen.
Silver on perehtynyt oppiaineessaan Helsingin yliopistossa myös Suomen ja Skandinavian arkeologiaa. Hän on johtanut Suomessa Museoviraston kaivauksia. Hän on toiminut Helsingin yliopistossa arkeologian laitoksella tutkimusassistenttina ja piirtäjänä, kirjoittanut kahtena vuotena RASI-projektin jäsenenä oppiaineen kenttätöiden kaivausraportit sekä osia oppiaineen 100-vuotishistoriasta.
Julkaisuja
Minna Silver (2025). Elää ja kuolla muinaisessa Jerikossa: menneisyyden kaupunki arkeologin silmin. Helsinki: Gaudeamus. ISBN 978-952-345-332-6
Kenneth Silver, Minna Silver, Raffaella Pappalardo, contributor Markus Törmä (2024). Satellite and Archaeological Reconnaissance in the Tur Ábdin, Turkey. Oxford: Archaeopress. ISBN 978-1-80327-712, ISBN 978-1-80327-713-4 (e-pdf).
Minna Silver (2024). Sinuhe egyptiläisen maailma arkeologin silmin. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. ISBN 978-951-858-560-5, ISSN 2323-7392
Minna Silver, Ahmet Denker, Milton Nuñez (2023). Modern Visualization by Digitally Modelling Neolithic Crafted Human Skulls, ISPRS Annals of the Photogrammetry, Remote Sensing and Spatial Information Sciences, Volume X-M-1-2023 29th CIPA Symposium “Documenting, Understanding, Preserving Cultural Heritage: Humanities and Digital Technologies for Shaping the Future”, 25–30 June 2023, Florence, Italy, 245–252. https://isprs-annals.copernicus.org/articles/X-M-1-2023/245/2023/isprs-annals-X-M-1-2023-245-2023.pdf
Minna Silver (2022). Tutankhamonin salaisuudet: arkeologinen matka muinaiseen Egyptiin. Helsinki: Gaudeamus (Helsinki University Press). ISBN 978-952-345-196-4
Minna Silver (toim.) (2022) Challenges, Strategies and High-tech Applications for Saving the Cultural Heritage of Syria. Proceedings of the workshop held at the 10th ICAANE in Vienna, April 2016. Oriental and European Archaeology Vol. 21. Series Editor: Barbara Horejs. Vienna: Austrian Academy of Sciences Press. ISBN 978-3-7001-8374-7
Minna Silver, Kenneth Silver, Markus Törmä, Milton Nuñez, Jari Okkonen, Tuula Okkonen (2020) Remote Sensing Roman and Byzantine Eastern Frontier Zone in Landscape: Case Studies for Syria and Turkey, teoksessa Remote Sensing For Archaeology and Cultural Landscapes, Best Practices and Perspectives Across Europe and the Middle East, ed. by Hadjimitsis, Diofantos G., Themistocleous, Kyriacos, Cuca, Branka, Agapiou, Athos, Lysandrou, Vasili, Lasaponara, Rosa, Marsini, Nicola, Schreier, Gunter, Springer Remote Sensing/Photogrammery, Springer: Cham, Switzerland, 153–176. ISSN 2198-0721; ISBN 978-3-030-10978-3
Minna Silver & Pirjo Uino (toim.) (2020). Tiedenainen peilissä: Arkeologian professori Ella Kivikosken elämä ja tutkimuskentät. Turku: Sigillum. ISBN 978-952-7220-15-3, ISSN 2343-4872
Katariina Mustakallio, Minna Silver ja Timo Örmä (toim.) (2020). ”Mehr Licht” – Piu Luce – More Light: Studia in honorem Arja Karivieri. Turku: Sigillum. ISBN 978-952-722017-7
Minna Silver (toim.) (2019) Ancient Jericho – Tell es-Sultan: From First Settlers to an Urban Site in Changing Situations. Porvoo: Valojäljennos. ISBN 978-952-68453-6-4; https://www.academia.edu/39609277/ANCIENT_JERICHO_TELL_ES_SULTAN_From_First_Settlers_to_an_Urban_Site_in_Changing_Situations
Minna Silver (2016) Conservation Techniques in Cultural Heritage, teoksessa 3D Recording, Documentation and Management of Cultural Heritage, toim. E. Stylianidis & F. Remondino, Dunbeath, Caithness, Scotland, UK: Whittles Publishing, 15–105. ISBN 978-184995-168-5
Minna Silver, Gabriele Fangi, Ahmet Denker. (2016) Reviving Palmyra in Multiple Dimensions: Images, Ruins and Cultural Memory. Caithness, Scotland: Whittles Publishing. ISBN 978-1-84995-296
Minna Lönnqvist, Markus Törmä, Kenneth Lönnqvist, Milton Nuñez. (2011) Jebel Bishri in Focus. BAR International Series 2230. Oxford: Archaeopress. ISBN 978-1-4073-07923
Minna Lönnqvist & Emanuel Stefanakis (2009) GIScience in Archaeology: Ancient Human Traces in Automated Space, teoksessa The Manual of Geographic Information Systems, ed. by M. Madden, Bethesda, Maryland: American Society of Photogrammetry and Remote Sensing, 1221-1259. ISBN: 1-57083-086-X
Minna Lönnqvist & Kenneth Lönnqvist (2009) Pyhän Haudan kirkko Jerusalemissa: Kristikunnan kirkkojen esikuva (The Holy Sepulchre in Jerusalem: the Archetypical Church ofChristendom), teoksessa Maasta, kivestä ja hengestä/From Earth, Stone and Spirit, Markus Hiekkanen Festschrift, toim. (ed.) Pellinen, H.-M., Saarijärvi, 138-146. ISBN 978-951-29-3828-5
Minna Lönnqvist & Kenneth Lönnqvist (2008) Porvoo: kulttuuri- ja luonto-opas. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. ISBN 978-952-222-064-6
Minna Lönnqvist (toim.) (2008) Jebel Bishri in Context. BAR International Series 1817. Oxford: Archaeopress. ISBN 978-1-4073-03031
Minna Lönnqvist & Kenneth Lönnqvist (2002) Archaeology of the Hidden Qumran: the New Paradigm. Helsinki: Finnish Cultural Fund, Helsinki University Press. ISBN 952-91-4958-1
Minna Lönnqvist (2000) Between Nomadism and Sedentism: Amorites from the Perspective of Contextual Archaeology. Helsinki: Juutiprint. (PhD)
Minna Lönnqvist (1997) Nulla signa sine argilla - Hellenistic Athens and the Message of the Tanagra Style, teoksessa Early Hellenistic Athens, Symptoms of a Change, toim. Jaakko Frösén, Papers and Monographs of the Finnish Institute at Athens, Vol. VI, Vammala: Finnish Institute at Athens, 147–182+ 14 illustrations + sources. ISSN 1237-2684; ISBN 951-95295-7-8
