| Moldavian sosialistinen neuvostotasavalta Република Советикэ Сочиалистэ Молдовеняскэ Молдавская Советская Социалистическая Республика |
|
|---|---|
Lippu |
Vaakuna |
Sijainti Neuvostoliitossa |
|
| Valtiomuoto | neuvostotasavalta |
| osa | Neuvostoliittoa |
| Pääkaupunki | Chișinău |
| Pinta-ala | |
| – yhteensä | 33 700 km² |
| Väkiluku (1989) | 4 338 000 |
| Historia | |
| – Perustettu | 1940 |
| – Erosi | 27. elokuuta 1991 |
| Kielet | moldavia (romania) ja venäjä |
| Valuutta | Neuvostoliiton rupla (SUR) |
| Aikavyöhyke | +2 |
| Tunnuslause | Пролетарь дин тоате цэриле, униць-вэ! |
| Edeltäjä | |
| Seuraaja | |

Moldavian sosialistinen neuvostotasavalta, lyhenteeltä Moldavian SNT (moldovaksi Република Советикэ Сочиалистэ Молдовеняскэ, РСС Молдовеняскэ, РССМ, rom. Republica Sovietică Socialistă Moldovenească, RSS Moldovenească, RSSM, ven. Молда́вская Сове́тская Социалисти́ческая Респу́блика, Молда́вская ССР, МССР, Moldavskaja Sovetskaja Sotsialistitšeskaja Respublika, Moldavskaja SSR, MSSR) oli nykyisen Moldovan alueen käsittänyt neuvostotasavalta. Hallinnollisesti Moldovan SNT oli jaettu 37 raioniin ja sen pääkaupunki oli Chişinău.
Neuvostotasavalta muodostettiin 2. elokuuta 1940 Romanian Neuvostoliitolle luovuttamille alueille. Moldavian sosialistinen neuvostotasavalta lakkautettiin 27. elokuuta 1991, jolloin Moldavia itsenäistyi Neuvostoliitosta ja muutti nimensä Moldovaksi.
Ensimmäinen sihteeri toimi neuvostotasavallan tosiasiallisena johtajana. Muodollinen johtaja oli korkeimman neuvoston puhemiehistön puheenjohtaja, mutta tällä ei ollut todellista valtaa. Käytännössä neuvostotasavaltaa johdettiin Moskovasta käsin.
| nimi | aika |
|---|---|
| Piotr Borodin | 1940–1942 (toisen maailmansodan takia maanpaossa Moskovassa vuodesta 1941) |
| Nikita Salogor | 1942–1946 (toisen maailmansodan takia maanpaossa Moskovassa vuoteen 1944) |
| Nicolae Coval | 1946–1950 |
| Leonid Brežnev | 1950–1952 |
| Dimitri Gladki | 1952–1954 |
| Zinovie Serdiuk | 1954–1961 |
| Ivan Bodiul | 1961–1980 |
| Semion Grossu | 1980–1989 |
| Petru Lucinschi | 1989–1991 |
| Grigore Eremei | 1991 |
Lähde: