| Monte Testaccio | |
|---|---|
Monte Testaccio. |
|
| Koordinaatit | |
| Valtio | Italia |
| Paikkakunta | Rione XX Testaccio, Rooma, Latium |
| Historia | |
| Tyyppi | keinotekoinen kukkula, kaatopaikka |
| Ajanjakso | 1. vuosisata – 257 jaa. |
| Kulttuuri | antiikki |
| Valtakunta | Rooman valtakunta |
| Alue | Latium, Regio I Latium et Campania, Italia |
| Kaupunki | Rooma |
| Korkeus | 49 m |
| Pinta-ala | 22 000 m² |
| Aiheesta muualla | |
Monte Testaccio (ital., myös Monte Testaceo tai Monte dei Cocci) on Roomassa sijaitseva jätevuoresta syntynyt keinotekoinen kukkula, joka koostuu lähes kokonaan Rooman valtakunnan aikaisten amforoiden sirpaleista.
Monte Testaccio -kukkula sijaitsee Aventinus-kukkulan lounaispuolella lähellä Tiberin itärantaa. Antiikin aikana se oli Regio XIII Aventinuksessa lähellä Rooman jokisatamaa Emporiumia, etelään Horrea Galbanasta. Sitä rajaavat pohjoispuolelta Via Galvani, itäpuolelta Via Nicola Zabaglia, eteläpuolelta Via di Monte Testaccio ja Aurelianuksen muuri, ja länsipuolelta entinen kunnallinen teurastamo (Ex-Mattatoio Comunale).
Kukkula on kolmion muotoinen. Sen pinta-ala on noin 22 000 neliömetriä ja läpimitta keskimäärin 180 metriä pohjois–etelä-suunnassa ja 250 metriä itä–länsi-suunnassa. Sen suurin korkeus on 49 metriä merenpinnasta laskettuna ja 36 metriä ympäröivästä katutasosta laskettuna; antiikin aikana viimeksi mainittu luku on ollut noin 5–6 metriä nykyistä suurempi. Joskus kukkulan korkeudeksi mainitaan 54 metriä. Kukkulan tilavuudeksi on arvioitu noin 550 000 kuutiometriä.
Kukkula syntyi tyhjien saviruukkujen, pääasiassa amforoiden mutta myös muun muassa doliumeiden, sirpaleiden järjestelmällisestä kasaamisesta. Ruukuissa tuotiin oliiviöljyä, viljaa, viiniä ja muita tuotteita Emporiumin sataman varastoihin (horrea). Käytön jälkeen tyhjät ruukut rikottiin tilan säästämiseksi ja sirpaleet kasattiin jätevuoreksi.
Jätteen kasaaminen paikalle alkoi Augustuksen aikana ensimmäisen vuosisadan jaa. alussa. Kukkula saavutti nykyisen korkeutensa jo 100-luvun jaa. puolivälissä. Paikka hylättiin vuonna 257 jaa. Kukkulan nimi, samoin kuin tutkimuksessa joskus käytetty latinankielinen nimi Testaceus mons, ovat nykyaikaisia. Sen antiikin aikaista nimeä, jos sellaista oli, ei tunneta.
Keskiajalla paikalla vietettiin ludus Testacie -kansanjuhlaa, johon kuului eräänlainen härkätaistelu. Myöhempinä aikoina kukkulan rinteeseen kaivettiin luolia (grottini), joita käytettiin esimerkiksi kellareina ja talleina. Nykyisin monet niistä ovat tavernojen ja yökerhojen käytössä. Kukkulasta on saanut nimensä nykyinen Rooman kaupunginosa Testaccio.

Kukkula on muodoltaan terassimainen ruukunsirpaleista kasattu pyramidi. On arvioitu, että se sisältää jäänteet noin 24 750 000 amforasta, mikä vastaa noin 1 732 500 000 kiloa oliiviöljyä eli noin 7 000 000 kiloa vuotta kohti. Amforoiden yhteispainoksi on arvioitu noin 742 500 000 kiloa, kun yhden amforan painoksi arvioidaan noin 30 kiloa.
Monet löydetyistä ruukuista oli merkitty kaulaan tai kahvaan, ja monia näistä merkinnöistä on löydetty. Merkinnöistä käy ilmi muun muassa sellaisia seikkoja kuin tuottajan nimi, sisältö, kuljetuksen aikana tehdyt tarkastukset ja konsulivuosi. Merkintöjä on peräisin vuodesta 144 jaa. lähtien. Suurin osa amforoista oli peräisin Hispania Baeticasta nykyisestä Espanjasta, mutta huomattava määrä tuli myös Africa proconsulariksesta nykyisten Tunisian ja Libyan alueelta sekä muualta Välimeren alueelta.
Kukkulan eteläsivun alta on löydetty monumentaalinen myöhäistasavaltalainen Rusticeliusten hauta.