| Moroni موروني Mūrūnī |
|
|---|---|
 Moskeija Moronissa. |
|
  Moroni |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio |  Komorit |
| Saari | Grande Comore |
| Korkeus | 29 m |
| Väkiluku (2017) | 74 749 |
| Aikavyöhyke | UTC+3 |
Moroni on Komorien pääkaupunki ja maan suurin kaupunki, jossa on noin 75 000 asukasta (2017).
Moroni sijaitsee Grande Comore -saaren länsirannalla, rannikon ja 2360 m korkean Karthala-vuoren välissä. Kaupungin pinta-ala on noin 1 025 neliökilometriä. Ravinteikas vulkaaninen maaperä ja trooppinen ilmasto ovat Grande Comoren kasvillisuudesta rehevän. Saarella kasvaa monenlaisia palmuja ja trooppisia puita, ja tulivuoren ympäristön maaperä soveltuu erinomaisesti tiettyjen viljelykasvien, kuten kahvin ja vaniljan, kasvattamiseen.
Moronin vanhimmassa osassa on arkkitehtonisia piirteitä, jotka ovat peräisin yli viidensadan vuoden takaa. Suuri osa kaupungin varhaisimmasta arkkitehtuurista edustaa islamilaista tyyliä, ja moskeijat ovatkin kaupungin merkittävimpiä rakennuksia. 1970-luvulta lähtien asuin- ja liikerakentaminen on kiihtynyt tietyissä osissa kaupunkia, mikä on luonut modernin ja perinteisen arkkitehtuurin kirjon. Kaupungin katuverkosto on epäsäännöllinen, ja monet sen kaduista on suunniteltu Ranskan hallituskaudella.
Moronin kuuluisin rakennus on 1400-luvulla rakennettu Badjanani-moskeija. Vaikka rakennus on rapistunut, sitä käytetään edelleen uskonnollisiin jumalanpalveluksiin. Keskustan ulkopuolella sijaitseva Volo Volo Market on yksi kaupungin tärkeimmistä kaupallisista alueista. Volo Volon markkinoilta voi ostaa erilaisia tuotteita, mukaan lukien kotimaista taidetta ja käsitöitä, vaatteita ja ruokaa. Kaupunkialueen keskustassa on myös "Vanha tori" joka oli kaupungin keskustori 1800-luvulla.
Moronin ja muun Grande Comoren maisemaa hallitsee Karthala-vuori, joka on edelleen aktiivinen ja purkautui viimeksi vuonna 2007. Silloin sen lähimmät kylät piti evakuoida.
Arabit perustivat Moronin luultavasti 10. vuosisadalla. Siitä tuli Ranskan hallitsemien Komoreiden pääkaupunki vuonna 1958. Komoreiden itsenäistyessä 1975 Moronista tuli itsenäisen valtion pääkaupunki.
Saariryhmän pääkaupunkina Moroni on kokenut merkittävintä kaupungistumista, mutta jatkuvasti epävakaat olot ovat viivästyttäneet kehitystä 1970-luvulta lähtien. Itsenäisyyden aikana maa on kokenut yli 20 vallankaappausta. Vaikka kaupunkitekniikka on parantunut jonkun verran 2000-luvulla, kaupunkia vaivaavat edelleen puutteellinen infrastruktuuri ja laajalle levinnyt köyhyys. Lisäksi Moronia vaivaavat ympäristöongelmat: Karthalan jatkuva purkausriski sekä ihmisen aiheuttamat tekijät, kuten maaperän eroosio, joka huuhtoo viljelymaan ravinteita mereen ja vahingoittaa koralliriuttoja.
Moronin sataman kautta kulkee Komorien ulkomaankauppa. Satamasta viedään ulkomaille vaniljaa, kaakaota ja kahvia. Siellä on myös polttoaineiden varastotiloja.
Kaupungin matkailuelinkeino on kehittynyt huonosti.
Moronia palvelee kaupungin pohjoispuolella sijaitseva Moronin kansainvälinen lentoasema (Prinssi Saïd Ibrahimin kansainvälinen lentoasema, Hahayan lentoasema, IATA-koodi: HAH).
