Mustafa Cemilev

Mustafa Cemilev
Cemilev vuonna 2020
Krimin tataarien medžlisin puheenjohtaja
1991–2013
Edeltäjä	virka perustettu
Seuraaja	Refat Tšubarov
Verh'ovna Radan edustaja
1998–
Henkilötiedot
Syntynyt	13. marraskuuta 1943 (ikä 82) Mižritštšia, Venäjän SFNT, Neuvostoliitto
Kansalaisuus	ukrainalainen
Lapset	3
Tiedot
Puolue	Euroopan solidaarisuus
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Mustafa Abdülcemil oğlu Cemilev (ukr. Мустафа Джемілєв, Mustafa Džemiljev; 13. marraskuuta 1943, Krim), myös sukunimellä Qırımoğlu ("Krimin poika"), on Ukrainan parlamentin jäsen vuodesta 1998 ja entinen Krimin tataarien medžlisin (krimintat. Qırımtatar Milliy Meclisi) puheenjohtaja.

Tausta ja yksityiselämä

Cemilev vietti lapsuutensa Uzbekistanin SNT:ssa, jonne suurin osa Krimin tataareista oli karkotettu vuonna 1944.

Cemilev on naimisissa Safinar-nimisen naisen kanssa. Parilla on kolme lasta.

Ura aktivistina

Cemilev aloitti oli parikymppisenä mukana perustamassa Krimin tataareiden nuorisojärjestöä, joka kampanjoi sen puolesta, että vuonna 1944 karkotetut Krimin tataarit saisivat palata kotiin. Sen vuoksi hän menetti työnsä lentokonetehtaalla ja joutui pian KGB:n myötävaikutuksesta oikeuteen virallisesti asevelvollisuudesta kieltäytymisestä. Cemilev itse katsoi, että oikea syy oli Krimin tataarien oikeuksien puolesta kamppailu. Myöhempien syytteiden perusteella Cemilev joutui viettämään vankilassa 15 vuotta.

Cemilev aloitti vuonna 1975 vankilassa nälkälakon, jota kesti 303 päivää. Häntä kuitenkin pakkosyötettiin tuona aikana putken kautta.

Cemilev vapautui vankilasta vuonna 1983. Hän muutti vaimonsa ja lapsiensa kanssa Sakyn kaupunkiin Krimille, jossa hän ehti kuitenkin olla vain kolme päivää, ennen kuin perhe palautettiin Uzbekistaniin, jossa Cemilev työskenteli lukkoseppänä ja sekatyömiehenä.

Poliittinen ura Ukrainassa

Krimin tataarien medžlis perustettiin kesäkuussa 1991, ja Cemilev valittiin sen puheenjohtajaksi. Hän toimi tehtävässä vuoteen 2013, jolloin hänen seuraajakseen tuli Refat Tšubarov.

Cemilev valittiin Verh'ovna Radaan ensimmäisen kerran vuonna 1998 ja uudestaan vuoden 2019 vaaleissa Euroopan solidaarisuus -puolueen listoilta.

Kun Venäjä järjesti vuonna 2014 vilpillisen kansanäänestyksen Krimin liittämisestä itseensä, Cemilev oli tuolloin Ankarassa. Hän päätyi pitämään Turkin ulkoministerin Ahmet Davutoğlun kanssa lehdistötilaisuuden, jossa molemmat ilmaisivat kantansa kansanäänestystä vastaan ja totesivat sen olevan laiton.

Vuonna 2016 Moskova ilmoitti, että se oli antanut Cemilevistä pidätysmääräyksen, kertomatta tarkemmin, mistä häntä syytetään. Cemilev oli jo vuonna 2014 saanut viiden vuoden "maahantulokiellon" Krimille.

Venäjän hyökättyä Ukrainaan vuonna 2022 Cemilev on ollut Ateş-nimisen ryhmän poliittinen johtaja. Se on suurimmaksi osaksi Krimin tataareista koostuva partisaaniliike, joka valoikee venäläismiehittäjiä ja käy sissisotaa heitä vastaan Krimillä.

Kunnianosoituksia

• Ukrainan sankari (Ukraina, 2023)
• Vapauden ritarikunnan ritari (Ukraina, 2018)
• Turkin tasavallan ansioritarikunnan ritari (Turkki, 2014)
• Liettuan ansioritarikunnan ritari (Liettua, 2015)
• Puolan tasavallan ansioritarikunnan suurristi (Puola, 2022)
• Tšekin ansiomitalin 1. luokka (Tšekki, 2024)

Cemilev on ollut ehdolla Nobelin rauhanpalkinnon saajaksi vuonna 2011. Nansen-palkinnon hän sai vuonna 1998. Perusteena oli Cemilevin rooli Krimin tataarien jälleenintegroinnissa Ukrainaan.

Lähteet