| Nordic Regional Airlines (Norra) | |
|---|---|
|
IATA: N7 – ICAO: FCM
|
|
| Perustettu | 1993 |
| Laivaston koko | 25 (+21 tilauksessa) |
| Tunnuslause | Outstanding Aviation |
| Emoyhtiö | Danish Air Transport (60 %), Finnair (40 %) |
| Kotipaikka | |
| Avainhenkilö(t) | Juha Ojala (toimitusjohtaja) |
| Yhtiön sivut | flynorra |
Nordic Regional Airlines Oy (Norra) on suomalainen lentoyhtiö, joka tuottaa alueellista lentotoimintaa muille lentoyhtiöille. Yhtiön pääasiakas ja osaomistaja on Finnair. Norran enemmistöomistaja on tanskalainen lentoyhtiö Danish Air Transport 60 % osuudella. Yhtiöllä oli 749 työntekijää vuonna 2025.
Finncomm Airlinesin perustalle rakennettu yritys tunnettiin vuosina 2011–2015 nimellä Flybe Finland Oy. Alun perin yhtiö on perustettu vuonna 1993. Toimitusjohtajana työskentelee Juha Ojala ja hallituksen puheenjohtaja on Finnairin operatiivinen johtaja Jaakko Schildt.

Yhtiön historia juontaa juurensa vuonna 1993 perustettuun tilauslentoyhtiöön Etelä-Pohjanmaan Lentokeskus Oy. Nimeksi vaihdettiin myöhemmin Finnish Commuter Airlines Oy (Finncomm Airlines), kun yhtiö alkoi 1990-luvun lopussa harjoittaa säännöllistä lentoliikennettä suunnitellen, toteuttaen ja markkinoiden ruotsalaisen Golden Airin Suomen-toimintoja. Finncomm Airlines sai oman lentotoimintalupansa vuonna 2003 ja aloitti lentämisen kahdella Embraer ERJ 145 -lentokoneella. Yhteistyö Finnairin kanssa alkoi tiivistyä.
Tulevina vuosina laivastoon liittyi neljä ATR 42 -lentokonetta, jotka toimitettiin suoraan valmistajalta Finncomm Airlinesille. Myöhemmin yhtiö vastaanotti yhdeksän suurempaa ATR 72 -lentokonetta ja korvasi kaksi pienempää suihkumoottorikonetta Finnairilta vuokratuilla Embraer 170 -lentokoneilla. Laivaston keski-ikä oli noin kaksi vuotta ja yhtiöllä oli tilauksessa vielä kolme uutta ATR 72 -lentokonetta. Toiminnan kasvamisesta huolimatta pääkonttori pysyi Seinäjoella, mutta operatiivisena keskuksena oli Helsinki-Vantaan lentoasema. Vantaalle valmistui vuonna 2008 iso uudisrakennus, jossa oli muun muassa omat hallit lentokoneiden huoltamiseksi.
Helsingin Sanomat kertoi heinäkuussa 2010 latvialaisen airBalticin olevan kiinnostunut Finncomm Airlinesin ostamisesta. Finncomm Airlinesin yhteistyökumppani Finnair puolestaan katsoi, että sillä on etuosto-oikeus Finncomm Airlinesin osakkeisiin. Kaupan estääkseen Finnair haki Helsingin käräjäoikeudelta päätöksen väliaikaisesta turvaamistoimesta, joka esti Finncomm Airlinesin osakkeiden myynnin muille kuin toisille pääosakkaille tai Finnairille ja rajoitti osakeantien järjestämistä. Syksyllä 2010 Finnair hankki omistukseensa 20 % osuuden Finncomm Airlinesista 10 miljoonalla eurolla ja osti yhtiön lentokoneita hallinnoivien osakeyhtiöiden osakekannan 38 miljoonalla eurolla.
Finnair päätyi lopulta ostamaan koko Finncomm Airlinesin osakekannan brittiläisen lentoyhtiö Flyben kanssa heinäkuussa 2011. Osakkeet ostettiin ruotsalaisen hallintayhtiö Flybe Nordic AB:n omistukseen 25 miljoonalla eurolla, josta Finnair maksoi 13 miljoonaa euroa ja Flybe 12 miljoonaa euroa. Kaupan yhteydessä Finnair osti 12 ATR 72 -lentokoneen omistuksen kokonaisuudessaan itselleen 34 miljoonalla eurolla ja otti niihin liittyviä velkoja vastuulleen 70 miljoonan euron edestä. Ostamansa lentokoneet Finnair vuokrasi uudelle yhteisyritykselle markkinahintaan. Finncomm Airlinesin työntekijät siirtyivät vanhoina työntekijöinä uuden yhtiön palvelukseen.

Yhtiön uudeksi nimeksi tuli Flybe Finland Oy. Pääkonttori siirtyi Seinäjoelta Vantaalle, mutta joitakin toimintoja jäi edelleen Seinäjoelle. Kaupantekohetkellä Finncomm Airlines operoi neljää ATR 42 -lentokonetta, yhdeksää ATR 72 -lentokonetta ja kahta Embraer 170 -lentokonetta, joiden lisäksi tilauksessa oli vielä kolme ATR 72 -lentokonetta. Syyskuussa 2011 toimitettiin kymmenes ATR 72 -lentokone, minkä yhteydessä luovuttiin yhdestä ATR 42 -lentokoneesta. Flybe Finlandille siirtyi 15 lentokonetta ja viimeiset kaksi tilauksessa ollutta ATR 72 -lentokonetta toimitettiin marraskuussa 2011 ja lokakuussa 2012.
Syksyllä 2011 Flybe Finland lanseerasi nopeasti lukuisia uusia reittejä Pohjoismaissa ja Baltiassa aloittaen lennot muun muassa Tallinnasta Tampereelle, Turkuun ja Vaasaan. Toisaalta kotimaan sisäisten lentojen tarjonta heikkeni, kun Flybe Finland karsi vuoroja joillain reiteillä ja lopetti lentämisen kokonaan muun muassa Seinäjoelle. Syöttöliikenteen sijaan enemmän yksittäisiä yhteyksiä painottanut strategia osoittautui lopulta kannattamattomaksi virhearvioksi.
Flybe Finland onnistui kuitenkin pienentämään tappioitaan, kun se alkoi lentää ostoliikennettä Finnairille. Finnair siirsi 12 Embraer 190 -lentokonettaan Flybe Finlandin operoitavaksi keväällä 2012, ja samalla siirtyi noin 200 työntekijää liikkeenluovutuksella Flybe Finlandin palvelukseen. Lisäksi Flybe Nordic luopui syyskuussa 2012 yhdestä ATR 42 -lentokoneesta ja kahdesta viimeisestä elokuussa 2014. Pienemmät vuokratut ATR 42 -lentokoneet jäivät aikoinaan Finnairin tekemän laivastokaupan ulkopuolelle ja ne palautettiin omistajalleen.
Vuonna 2013 Flybe Finland aloitti omien maapalvelutoimintojen tuottamisen. Kannattavuutensa parantamiseksi yhtiö kävi useita yhteistoimintaneuvotteluja. Vuonna 2012 yhtiö siirsi asiakaspalvelun ja muuta operatiivista toimintaa pois Seinäjoelta, mikä johti työpaikkojen vähenemiseen Seinäjoen-konttorilla. Kesällä 2013 yhtiö vähensi työpaikkoja huollon puolella tuotannollisin ja taloudellisin perustein. Huoltopalveluista vastannut tytäryhtiö Finnish Aircraft Maintenance Oy sulautettiin aiemmin samana vuonna osaksi emoyhtiötä.
Tappiokierre kuitenkin jatkui ja yhtiön nettovarallisuus painui 12,2 miljoonaa euroa negatiiviseksi maaliskuuhun 2013 päättyneellä tilikaudella. Flybe Finland sai tilintarkastajaltaan huomautuksen, kun oman pääoman negatiivisuus rekisteröitiin tilinpäätökseen vasta tilikauden päättymisen jälkeen 25. lokakuuta 2013. Yhtiön toimitusjohtaja vaihtui, minkä lisäksi omistajat joutuivat rahoittamaan toimintaa. Syksyllä 2014 Flybe Finland kävi jälleen yhteistoimintaneuvottelut, joiden piirissä oli koko yhtiön henkilökunta. Lopulta Flybe halusi irtautua yhtiöstä ja tarjosi osuuttaan ostettavaksi yhdellä eurolla.

Vuoden 2015 alussa henkilöstövuokrausyhtiö Staffpoint ja sijoitusyhtiö G. W. Sohlberg solmivat aiesopimuksen Finnairin kanssa Flybe Nordicin ostamiseksi. Sopimuksen mukaisesti Staffpoint tulisi omistamaan yhtiöstä 45 prosenttia, GWS 15 prosenttia ja Finnair 40 prosenttia. Neuvotteluihin ja järjestelyihin liittyen Finnair kertoi maaliskuun lopussa tilapäisestä ratkaisusta, jolla se ostaa Flyben 60 % omistusosuuden Flybe Nordicista itselleen yhdellä eurolla. Flybe Finland Oy:n nimeksi tuli toukokuussa 2015 Nordic Regional Airlines Oy. Uusi yritysilme julkistettiin syksyn 2015 aikana. Samalla luovuttiin omalla kaupallisella riskillä operoitavasta lentoliikenteestä.
Marraskuussa 2015 uutisoitiin Finnairin myyneen 60 prosenttia Norran osakkeista Staffpointille ja Kilcolle. Vuoden 2017 lokakuussa Finnair ilmoitti ostavansa Norran kokonaan, mutta vain väliaikaisesti.
Vuoden 2018 elokuussa Finnair ilmoitti myyvänsä 60 prosenttia Norrasta tanskalaiselle lentoyhtiö Danish Air Transportille. Vuonna 2019 käynnistynyt ATR-laivaston uudistamisen yhteydessä koneiden kylkiin maalattiin Finnairin värit ja logot. Globaalin koronaviruspandemian aiheuttaman lentoliikenteen kysynnän romahduksen myötä lähes kaikkia Finnair-konsernin lentoja operoi hetkellisesti Norra keväästä 2020 alkaen.
Syksyllä 2021 Norra alkoi operoida norjalaisen Widerøen lentoja kahdella ATR 72 -lentokoneella. Koronapandemian seurauksena Norralla oli ylikapasiteettia, jota Finnair ei lentojen kysynnän vähennyttyä tarvinnut omaan reittiverkostoonsa. Yhteistyön turvin Norra sai vähennettyä lomautustarvettaan. Venäjän hyökkäys Ukrainaan keväällä 2022 aiheutti merkittäviä taloudellisia lisävaikeuksia Norran pääasiakkaalle Finnairille, joten yhteistyötä Widerøen kanssa jatkettiin useilla jatkosopimuksilla kevääseen 2023 saakka.
Syksyllä 2022 Finnair voitti Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin järjestämän tarjouskilpailun, jossa haettiin operaattoria neljälle valtion tukemalle reitille kotimaassa. Lennot tulivat Norran operoitavaksi. Keväällä 2024 Traficom tiedotti, että sopimus tuetuista maakuntalennoista jatkuu Finnairin kanssa maaliskuun 2026 loppuun Finnairin voitettua uuden kilpailutuksen viidellä reitillä. Seuraavana vuonna valtio teki myös päätöksen hyödyntää sopimuksessa olleen 23 kuukauden option, jonka puitteissa lennot saavat jatkoa kevääseen 2028 saakka.
Norra hyväksyttiin vuonna 2025 Kansainvälisen ilmakuljetusliiton (IATA) täysjäseneksi. Myös yhtiölle myönnetty IATA Operational Safety Audit (IOSA) -sertifikaatti uusittiin.
Finnair tiedotti maaliskuussa 2026 hankkivansa 18 uutta Embraer 195-E2 -lentokonetta. Sopimukseen kuuluu lisäksi optiot 16 koneeseen ja osto-oikeus 12 koneeseen. Lentokoneiden ilmoitettiin tulevan Norran operoitavaksi. Uudet koneet korvaavat ensin vanhoja Embraer 190 -lentokoneita, minkä lisäksi laivasto kasvaa nykyisestä 12 lentokoneesta 18 lentokoneeseen. Jo ennen investointia Norra operoi yli 40 prosenttia Finnairin Euroopan-lennoista. Finnairin toimitusjohtaja Turkka Kuusisto luonnehti miljardiluokan tilausta isoimmaksi satsaukseksi, jonka Finnair on tehnyt 20 vuoteen.
Uusien lentokoneiden toimitusta odotellessa Finnair päätti vahvistaa Norran laivastoa kahdella käytetyllä ATR 72-600 -lentokoneella ja kahdella käytetyllä Embraer 190 -lentokoneella. Käytetyt koneet toimitetaan Norralle vuoden 2026 aikana.
Norra työllisti 749 työntekijää vuonna 2025. Työntekijöistä liikennelentäjiä on 260. Yhtiö noudattaa matkustamohenkilöstön ja lentäjien työehdoissa suomalaisia työehtosopimuksia. Liikennelentäjiä edustaa FAPA ry ja matkustamohenkilöstöä Finnish Aviation Professionals ry (FAP). Molemmat järjestöt ovat Asiantuntijat ja Esihenkilöt ASIA ry:n jäsenyhdistyksiä.
Tilikaudella 2024 yhtiön liikevaihto oli 88,2 miljoonaa euroa ja tilikauden tulos 1,0 miljoonaa euroa. Liikevaihto ja tilikauden tulos ovat nousseet lähestulkoon koronapandemiaa edeltäneelle tasolle muutaman heikomman vuoden jälkeen. Norra sai yhteensä 1,8 miljoonaa euroa Valtiokonttorin yrityksille myöntämää kustannustukea koronapandemian aikana.


Yhtiön tehtävänä on tuottaa alueellista lentotoimintaa muille lentoyhtiöille. Norra operoi merkittävää osaa Finnairin kotimaan ja Euroopan liikenteestä. Yhtiö operoi vuosittain yli 50 000 lentoa ja matkustajia yhtiöllä on yli 3 miljoonaa.
Norra on operoinut Finnairin lentoja Helsingistä muun muassa seuraaviin kohteisiin:
Norran laivasto koostuu 25 lentokoneesta, joista 13 on lyhyille matkoille sopivia ATR 72 -potkuriturbiinikoneita ja 12 hieman pidemmille matkoille, kuten Euroopan-reiteille, soveltuvia Embraer 190 -suihkukoneita. Koko laivaston keski-ikä on syyskuussa 2026 17,4 vuotta.
Sekä Embraer 190 -laivastoon että ATR 72-500 -laivastoon on toteutettu elinkaarta jatkava matkustamouudistus. Laivaston suihkukoneet ovat olleet aina Finnairin väreissä, ATR 72 -potkuriturbiinikoneet maalattiin matkustamouudistuksen myötä myös Finnairin väreihin. Kaikki Norran käyttämät lentokoneet on vuokrattu Finnair Aircraft Finance Oy:ltä, joka hallinnoi myös Finnairin operoimia ilma-aluksia.
Marraskuussa 2025 Finnair kertoi aikeistaan lisätä Euroopan-liikennettään tulevina vuosina tihentämällä vuorovälejä ja avaamalla mahdollisesti uusia kohteita. Norran suihkukonelaivastoa on mahdollista kasvattaa kuudella koneella Finnairin päästyä sopuun omien liikennelentäjiensä kanssa alihankinnan laajuudesta. 23. maaliskuuta 2026 Finnair tiedotti ostavansa 18 Embraer 195-E2 -lentokonetta, jotka liittyvät Norran laivastoon vuodesta 2027 alkaen. Sopimukseen kuuluu optiot 16 koneelle ja 12 koneen osto-oikeus. 30. maaliskuuta 2026 Finnair tiedotti, että Norran laivastoa kasvatetaan kahdella käytetyllä ATR 72-600 -lentokoneella ja kahdella käytetyllä Embraer 190 -lentokoneella vuoden 2026 aikana.
Ensimmäinen ATR 72-600 -lentokone liittyi Norran laivastoon elokuussa 2026. Kone saapui Suomeen 1. syyskuuta.
| Konetyyppi | Laivastossa | Tilauksessa | Matkustajia |
|---|---|---|---|
| ATR 72-500 | 7 | – | 68 |
| 5 | 70 | ||
| ATR 72-600 | 1 | 1 | TBC |
| Embraer 190 | 12 | 2 | 100 |
| Embraer 195-E2 | – | 18 | 134 |
| Yhteensä | 25 | 21 |