Neobalanocarpus heimii
| Neobalanocarpus heimii | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Malvales |
| Heimo: | Siipipuukasvit Dipterocarpaceae |
| Suku: | Neobalanocarpus P.S.Ashton |
| Laji: | heimii |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Neobalanocarpus heimii |
|
| Katso myös | |
|
|
|
Neobalanocarpus heimii on Kaakkois-Aasiassa esiintyvä kookas trooppinen sademetsäpuu, joka kuuluu siipipuukasvien heimoon. Laji on tunnettu erityisesti kestävästä puuaineksestaan ja hartsin tuotannosta, mutta sen populaatiot ovat uhanalaisia ylikorjuun vuoksi.
Levinneisyys ja elinympäristö
Neobalanocarpus heimii kasvaa luonnonvaraisena Kaakkois-Aasiassa, erityisesti Malesiassa, Thaimaassa, Singaporessa ja Indonesiassa. Se viihtyy trooppisissa sademetsissä, erityisesti rinteillä, laaksoissa ja alangoilla, osana sekoittuneita siipipuukasvimetsiä. Puun esiintymisalue ulottuu merenpinnan tasolta noin 1 000 metrin korkeuteen, missä keskilämpötila on 24–27 °C ja vuotuinen sademäärä 2 000–4 000 mm. Neobalanocarpus heimii kasvaa erilaisilla maaperillä, kuten hiekkaisilla graniittimailla, punaisella savella ja hyvin vettä läpäisevillä vulkaanisilla mailla, mutta suosii kosteaa, hyvin ojitettua maaperää.
Morfologia
Neobalanocarpus heimii voi kasvaa yli 60 metrin korkuiseksi, ja sen rungon halkaisija voi olla yli metrin. Puun runko on suora, pitkä ja haaroittuu vasta korkealla, ja sen kuori on pitkittäissuuntaisesti uurteinen. Lehdet ovat nahkeita, vihreitä, kapeansoikeita sekä vuorottaisesti asettuneita, ja nuoret lehdet puhkeavat pronssinsävyisinä ennen vihertymistään. Kukat ovat pieniä, kellertävänvalkoisia, tuoksuvia ja kaksineuvoisia, muodostaen latva- tai lehtihanka-asentoisia kukintoja, jotka houkuttelevat erityisesti mehiläisiä pölyttäjiksi. Hedelmä on painava pähkinä, joka muistuttaa tammenterhoa ja leviää vierimällä rinteitä alas tai eläinten avulla.
Lisääntyminen ja kasvu
Neobalanocarpus heimii kukkii epäsäännöllisesti, ja runsaan kukinnan ja hedelmöityksen vuodet toistuvat useiden vuosien välein, hedelmien kypsyessä noin viidessä kuukaudessa. Siemenet ovat painavia ja siivettömiä, joten ne leviävät maaston muotojen tai eläinten avulla. Luontainen uusiutuminen on heikkoa, sillä siemenet ovat herkästi kuivuvia ja niiden säilyvyys on lyhyt. Taimet kestävät varjoa pitkään, mutta tarvitsevat valoa kehittyäkseen, joten metsien aukot edistävät niiden kasvua. Kasvu on hidasta, ja taimet ovat alttiita tuholaisille ja kuivuudelle, mikä tekee viljelystä vaikeaa, vaikka onnistuneita istutuksia on tehty toissijaisissa metsissä.
Puuaines ja käyttö
Neobalanocarpus heimii -lajin puuaines on erittäin kestävää, raskasta ja kovaa, sisältäen luonnollisia suoja-aineita, jotka tekevät siitä vastustuskykyisen lahoa, termiittejä ja sieniä vastaan. Sydänpuu on vaaleanruskeaa ja tummuu ajan myötä, ja sen lujuus on huomattavasti suurempi kuin tammella. Puuta on helppo veistää tuoreena ja sitä käytetään laajalti raskaisiin rakennuskohteisiin, kuten siltoihin, ratapölkkyihin, veneisiin, talojen runkoihin ja lattioihin. Lisäksi sitä käytetään puistoistutuksissa maisemointiin. Puusta erittyy vaurioituessaan vaaleankeltaista hartsia, nimeltä damar penak, jota hyödynnetään kaupallisesti lakoissa, öljyväreissä, painomusteissa, veneiden tiivistämiseen, liimana, polttoaineena soihtuihin ja kiillotusaineena. Yksi puu voi tuottaa hartsia jopa 30 vuoden ajan, ja hartsi kerätään viiltämällä rungon pintaan syveneviä uurteita.
Suojelutilanne
Neobalanocarpus heimii on taloudellisesti arvokas, ja siksi ylikorjattu, ja laji on harvinaistunut luonnossa. Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto (IUCN) on luokitellut lajin erittäin uhanalaiseksi. Suojelutoimet ovat tärkeitä erityisesti Malesiassa, ja metsänhoidolliset toimenpiteet, kuten aukkojen hallinta, voivat edistää lajin uudistumista.
Etymologia
Laji on saanut nimensä kreikan ja latinan sanoista, jotka viittaavat sen tammenterhoa muistuttaviin hedelmiin ja tutkijaan Frédéric Louis Heimiin.
Lähteet
- 1 2 Pooma, R., Barstow, M. & Newman, M.F.: Neobalanocarpus heimii IUCN Red List of Threatened Species. Version 2025-1. 2017. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 9.8.2025. (englanniksi)
- 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 Neobalanocarpus heimii www.nparks.gov.sg. Viitattu 8.8.2025.
- 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 Neobalanocarpus heimii Useful Tropical Plants. Viitattu 8.8.2025. (englanniksi)
- 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 Neobalanocarpus heimii (pdf) apps.worldagroforestry.org. Viitattu 8.8.2025.