 | Tämän artikkelin nimi saattaa olla virheellinen. Ehdotettu uusi nimi on Verkkosodankäynti. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
 | Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. Tarkennus: Sisältö olisi viitteistettävä. Olisi paljolti laittoa ja päivitystarvetta muutenkin. Tekele kannattaisi luultavasti kirjoittaa kokonaan uusiksi. |
| Informaatiosodankäynti |
| Noopolitikt |
Netwar, verkkosota, tarkoittaa informaatiosodankäynnin ylintä, strategista tasoa. Se liittyy yhteiskuntiin ja niiden näkemyksiin itsestään ja ympäristöstään ja tämän näkemyksen muokkaamista diplomatialla, propagandalla, psykologisilla toimilla, poliittisella ja kulttuurisuostuttelulla, soluttautumisella paikalliseen mediaan ja tietokoneverkoihin jne. Verkkosota ei ole vain tietokoneverkkosodankäyntiä.
Tietokoneverkkojen lisäksi tärkeitä ovat muun muassa
- koulutusjärjestelmä kokonaisuutena
- diplomatia
- elektroninen ja muu joukkotiedostus (media)
- ns. kolmas sektori (kansalaisjärjestöt)
- perinteiset ihmissuhdeverkot.
Verkkosota on vihamielistä vaikuttamista, jossa ei välttämättä kuolla. Verkkosodan ymmärtäminen on yhä tärkeämpää, koska kyky vaikuttaa yhteiskuntiin on kasvanut merkittävästi viime vuosikymmeninä niiden avauduttua, verkotuttua. Myös globalisaatio ja erityisesti uusi tietotekniikka edistää verkkosotaa.
Verkkosodan keskeinen väline on ensin tieto, joten esimerkiksi tiedustelu, media, internet ja koulutus (ulkomailla) ovat keskeisiä verkkosodan välineitä. Tietoa ovat muun muassa verkon jäsenten tunteminen ja heidän osaamisensa tunteminen sekä verkossa muuten oleva tieto. Yli 90 prosenttia maailmassa vuonna 2002 taltioidusta tiedosta oli magneettisessa muodossa, muun muassa tietokoneiden kiintolevyillä.
Toiseksi verkkosodan keskeinen väline on kyky jakaa tietoa, siis tietotekniikan kontrolli. Tärkeäksi nousevat tällöin ohjelmistot, niihin liittyvä ohjelmistosodankäynti, joukkotiedotus (media) ja etenkin internet ja sen teknologinen pohja.
Verkkosodan yhteiskunnallisesta taustasta sosiologi Manuel Castells kirjoittaa: ” Informationalimissa hyvinvoinnin luominen, voiman käyttö, ja kulttuurisäännöstöjen luonti tulivat riippumaan yhteiskuntien ja yksilöiden teknologisesta kapasiteetista, kapasiteetista, jossa informaatioteknologia oli ko. kapasiteetin ydin. Informaatiosta tuli välttämätön väline sosio-ekonomisten prosessien tehokkaassa uudelleenjärjestelyissä. Erityisen tärkeä oli informaation rooli sen salliessa verkostoitumisen kehittymistä inhimillisen toiminnan dynaamisena ja itsestään laajentuvana organisaatiomuotona. Tämä hallitseva, verkostoitumisen logiikka muuttaa kaikkia sosiaalisen ja taloudellisen elämän alueita. ”