Nils-Erik Ellfolk (17. toukokuuta 1919 Iisalmi – 12. lokakuuta 1990 Helsinki) oli suomalainen biokemian apulaisprofessori.
Nils Ellfolkin vanhemmat olivat apteekkari Carl Ivar Ellfolk ja Aina Amanda Nordström ja puoliso vuodesta 1973 Marjaana Aino Hillevi Rönnberg. Ellfolk tuli ylioppilaaksi Svenska normallyceumista 1938 ja valmistui Helsingin yliopistosta filosofian kandidaatiksi 1948 ja lisensiaatiksi 1961. Hyväksytyn väitöskirjan hän kirjoitti 1956. Opinto- ja tutkimusmatkat Ellfolk teki Skotlantiin 1954, Tukholmaan 1957–1961 ja Saksaan 1962–1963.
Ellfolk oli Biokemiallisen tutkimuslaitoksen assistentti 1948–1953 ja 1954, Valion laboratorion analyyttisen osaston johtaja 1956–1963 ja Alkon keskuslaboratorion tutkimusassistentti 1961–1963. Helsingin yliopistossa hän oli biokemian dosentti 1962–1963 ja apulaisprofessori 1963–1986 ja toimi siellä vt. professorina 1975–1977 ja 1985. Ellfolk oli Suomen kemistiseuran varapuheenjohtaja 1973 ja puheenjohtaja 1974. Hän sai ensimmäisenä A. I. Virtanen -palkinnon 1970.