| Ninnan Santesson | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | Gertrud Paulina ”Ninnan” Santesson |
| Syntynyt | 14. joulukuuta 1891 Fjärås, Ruotsi |
| Kuollut | 14. tammikuuta 1969 (77 vuotta) Tukholma, Ruotsi |
| Ammatti | kuvanveistäjä |
Gertrud Paulina ”Ninnan” Santesson (14. joulukuuta 1891 Fjärås – 14. tammikuuta 1969 Tukholma) oli ruotsalainen kuvanveistäjä.
Santesson sai ensimmäiset oppinsa äitinsä ystävältä Sigrid Blombergilta. Vuonna 1911 hän pääsi Kuninkaalliseen taideakatemiaan ja jatkoi opintonsa loppuun Pariisissa, missä hän opiskeli muun muassa Académie Colarossissa. Ranskassa Santesson tutustui muihin ruotsalaisiin taiteilijoihin, kuten Siri Derkertiin ja Anna Petrus-Lyttkensiin. Pariisin jälkeen Santesson vietti puolitoista kuukautta Algeriassa ja palasi sitten Ruotsiin. Vuonna 1917 hän meni naimisiin suomalaisen taidemaalarin Engelbert Bertel-Nordströmin kanssa. He saivat seuraavana vuonna tyttären.
Ruotsissa Santesson alkoi työstää monumentaalisia veistoksia Göteborgissa. Hän teki muun muassa Erik Dahlbergin ja Viktor Rydbergin muistomerkit sekä patsaita ja alttaritaulun Masthuggin kirkkoon. Vuonna 1933 Klas Fåhraeus väitti Konstrevy-lehdessä Santessonin plagioineen Nils Möllerbergiä. Santesson otti syytökset raskaasti ja vetäytyi taka-alalle julkisuudesta. Hän keskittyi tämän jälkeen pienimuotoisempiin terrakottamuotokuviin. Avioliiton päätyttyä eroon Santesson asui muutaman vuoden Lontoossa Naima Wifstrandin kanssa. Toisen maailmansodan aikana hän otti kotiinsa asumaan Natsi-Saksasta tulleita pakolaisia, muun muassa säveltäjä Bertolt Brechtin perheineen. Santesson avusti Norjan vastarintaliikettä ja istui kaksi kuukautta vankilassa vakoilusta.
