Nivalenoli

Nivalenoli
Tunnisteet
IUPAC-nimi (1S,2R,3S,7R,9R,10R,11S,12S)-3,10,11-trihydroksi-2-(hydroksimetyyli)-1,5-dimetyylispiro[8-oksatrisyklo[7.2.1.02,7]dodek-5-eeni-12,2'-oksiraani]-4-oni
CAS-numero
PubChem CID
SMILES CC1=CC2C(C(C1=O)O)(C3(C(C(C(C34CO4)O2)O)O)C)CO
Ominaisuudet
Molekyylikaava C15H20O7
Moolimassa 312,3 g/mol
Sulamispiste 222–223 °C
Kiehumispiste 585 °C
Tiheys 1,6 g/cm3

Nivalenoli kuuluu B-tyypin trikotekeeneihin, ja se on muiden trikotekeenien tapaan erittäin stabiili yhdiste. Nivalenolia tuottavat muun muassa eräät Fusarium-suvun homesienet kuten esimerkiksi Fusarium nivale. Nivalenolin kemiallinen kaava on C15H20O7, moolimassa 312,3 g/mol, sulamispiste 222–223 °C, leimahduspiste 222 °C, taitekerroin 1,658 ja CAS-numero 23282-20-4.

Nivalenolin terveysvaikutukset

Nivalenolin pääasialliset terveyvaikutukset ovat yleinen toksisuus ja immunotoksisuus. Hiirikokeiden perusteella toksiinin pitkäaikaiset vaikutukset ovat samantapaisia kuin muilla trikotekeeneillä. Pitkäaikainen altistuminen voi johtaa valkosolukatoon. Kansainvälisen syöväntutkimuskeskuksen IARC mukaan nivalenolin syöpävaarallisuus kuuluu luokkaan 3, eli syöpävaarallisuudesta ei ole tarpeeksi näyttöä. EU:n Elintarvikealan tiedekomitea määritti vuonna 2000 nivalenolin siedettäväksi päivittäiseksi enimmäissaantimääräksi 0,7 g/kg rp.