Punahomeet (Fusarium) on homesienisuku, jota esiintyy yleisesti lauhkealla ilmastovyöhykkeellä. Fusarium-homeet eli punahomeet ovat erityisesti viljahomeita, joita esiintyy niin raakaviljassa kuin viljatuotteissakin, erityisesti kaurassa. Fusarium-home on yhdistetty myös kosteusvaurioituneisiin rakennuksiin ja sitä pidetäänkin rakennuksen kosteusvauriota indikoivana mikrobina.
Fusarium-sukuun kuuluu useita homelajeja, jotka aiheuttavat erilaisia kasvitauteja. Viljoilla ne aiheuttavat juuristo- ja tyvitauteja sekä tähkäviotusta. Joillakin niistä, kuten vehnän tähkätaudilla ja banaanien Panamataudilla on ollut lähes tuhoisat taloudelliset ja yhteiskunnalliset vaikutukset maanviljelijöille ja yhteisöille, jotka ovat riippuvaisia heidän sadostaan.
Monet punahomelajit kykenevät tuottamaan aineenvaihdunnassaan mykotoksiineja eli homemyrkkyjä. Maailman mittakaavalla mykotoksiineja pidetään merkittävänä tuotantoeläinten terveyteen ja tuottavuuteen vaikuttavana tekijänä.
Fusarium venenatum -lajia kasvatetaan ihmisravinnoksi lihan korvikkeeksi ja sitä markkinoidaan nimellä Quorn.
Torjunta
Punahomeen torjuntaan käytetään protiokonatsolia sisältävää, Proline-merkkistä torjunta-ainetta. Markkinoille on tullut myös eri tehoaineiden seoksia, joiden yhteisvaikutus on selkeästi tehokkaampi Fusariumien torjunnassa. Näissä valmisteissa käytetään edellä mainitun tehoaineen sijaan tai ohella tebukonatsolia, fludioksoniilia tai sedaksaania tehoaineena, valmisteesta riippuen.lähde?
Fusarium-toksiinit
Fusarium-toksiinit ovat ryhmä myrkkyaineita, joita tuottavat viljoissa esiintyvät Fusarium-homeet. Fusarium-toksiineihin kuuluvat muun muassa diasetoksiskirpenoli, deoksinivalenoli, nivalenoli sekä T-2 ja HT-2, jotka kuuluvat trikotekeeneihin sekä zearalenoni, joka on kemialliselta rakenteeltaan laktoni. EU-lainsäädännössä on määritetty enimmäispitoisuusrajat edellä mainituille mykotoksiineille.
Useimpien Fusarium-toksiinien pitkäaikaisen altistumisen terveysvaikutuksia ei vielä tunneta. Tiedetään kuitenkin, että altistuminen heikentää ainakin immuunijärjestelmän toimintaa. Akuuteissa myrkytystapauksissa oireita ovat esimerkiksi pahoinvointi, oksentelu ja vatsakivut.
Evira, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus sekä Kansanterveyslaitos (nyk. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) ovat yhteistyössä arvioineet suomalaisten altistumista Fusarium-toksiineille. Saannit ovat osoittautuneet alle siedettävän päivittäisen enimmäissaantimäärän lukuun ottamatta T-2- ja HT-2-toksiineja. Näitä voivat kauran suurkuluttajat teoriassa saada raakaviljasta liikaa.
Viljojen toksiinipitoisuudet vaihtelevat vuosittain erityisesti satokauden sään perusteella. Sateisuus lisää tartuntojen määrää ja korkeat lämpötilat suosivat toksiininmuodostusta . Toisaalta kuivuus ja lämpö suosivat T-2- ja HT-2-toksiineja muodostavia Fusarium-lajeja. Esimerkiksi Fusarium culmorum ja Fusarium graminearum viihtyvät lämpimässä. Kuitenkin viljan lajittelulla ja kuorinnalla voidaan vähentää toksiinien määrää merkittävästi.
