OIRT

Kansainvälinen radio- ja televisiojärjestö
Organisation Internationale de Radiodiffusion et de Télévision International Radio and Television Organisation
Jäsenet lakkauttamisen aikaan   Jäsenet, jotka kuuluivat liittoon ennen lakkauttamista   Kumppanijäsenet
Perustettu	28.kesäkuuta 1946
Lakkautettu	1. tammikuuta 1993
Tyyppi	televisio- ja radioliitto
Päämaja	Bryssel, Belgia (1946–1950) Praha, Tšekkoslovakia (1950–1993)
Jäsenet	20 jäsentä (1946-1950) 10 jäsentä (1950-1993) 1 liitännäisjäsen
Viralliset kielet	ranska, englanti
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Kansainvälinen radio- ja televisiojärjestö (engl. International Radio and Television Organisation, ransk. Organisation Internationale de Radiodiffusion et de Télévision, lyh. OIRT; ennen vuotta 1960 Kansainvälinen yleisradiojärjestö, engl. International Broadcasting Organization (IBO), ransk. Organisation Internationale de Radiodiffusion (OIR)) oli vuonna 1946 perustettu kansainvälinen radio- ja televisioliitto, jonka tehtävänä oli koordinoida yhteistyötä eri maiden radioyhtiöiden välillä.

Historia

26 maata perusti OIR:n 28. kesäkuuta 1946. Seuraavana päivänä Kansainvälisen yleisradiounionin (IBU) yleiskokouksessa tämä elin yritettiin hajottaa, mutta esitys ei saanut vaadittua enemmistöä. 28 jäsenestä 18 perustajajäsentä erosi IBU:sta ja niistä tuli uuden OIR:n perustajia.

Vuonna 1946 OIR asettui IBU:n rakennukseen Brysseliin. Tekninen toiminta aloitettiin jälleen kahden johtajan alaisuudessa, joista toisen delegoi Neuvostoliitto ja toisen Ranska. Kylmän sodan poliittinen tilanne kuitenkin heikkeni ja tämä aiheutti levottoman epäluottamustilanteen teknisen keskuksen henkilöstön piirissä.

Vuonna 1950 jotkut jäsenet (enimmäkseen länsieurooppalaiset) erosivat OIRT:ista muodostaakseen uuden Euroopan yleisradiounionin johon kuului muun muassa Belgia, Egypti, Ranska, Italia, Libanon, Luxemburg, Monaco, Marokko, Alankomaat, Tunisia ja Jugoslavia.

OIRT:n jäseniksi jäivät Albania, Bulgaria, Tšekkoslovakia, Suomi (myös EBU:n jäsen), Itä-Saksa, Unkari, Puola, Romania, Syyria ja Neuvostoliitto.

Tämän seurauksena OIR:n päämaja ja sen tekninen keskus siirrettiin Brysselistä Prahaan vuonna 1950. Belgiasta ja muista länsimaista tulleita työntekijöitä jäi Brysseliin ja keskustasta tuli uuden EBU:n tekninen keskus.

Toisin kuin EBU, OIRT ei rajoittunut Euroopan ja Välimeren maihin vaan toimi globaalina organisaationa. Järjestön jäseniä olivat itäblokin kanssa liittoutuneet maat, kuten Kuuba, Vietnam, Kiina ja Pohjois-Korea sekä Neuvostoliiton liittolaiset joita johtivat tilapäisesti kommunistiset hallinnot kuten Nicaragua ja Afganistan sekä Afrikan ja Lähi-idän valtiot, jotka olivat tilapäisesti assosioituneet tai tukeneet sosialistista leiriä.

Tammikuun 1. päivänä 1993, Neuvostoliiton hajoamisen ja kylmän sodan päättymisen jälkeen, OIRT sulautui Euroopan yleisradiounioniin ja kaikki eurooppalaiset OIRT-jäsenyydet siirrettiin EBU:lle. Vuonna 2022 Venäjä erotettiin EBU:sta.

Intervision

OIRT:n televisioverkko perustettiin vuonna 1960 ja sen nimi oli Intervision (ven. Интервидение, saks. Intervision, bulg. Интервизия, puol. Interwizja, tšek. Intervize, slovak. Intervízia, unk. Intervízió, rom. Interviziune, suom. Intervisio).

Vuosina 1965–1968 ja 1977–1980 OIRT järjesti Intervision laulukilpailun, joka oli järjestön vastine Eurovision laulukilpailulle.

Jäsenmaat

Valtio	Yhtiö	Liittyi	Erosi
Afganistan	Da Afġanistan Mīlī Radīo Telvizoon/Rādīo Telvizoon-e Mīlī-e Afġānestān	1978	1992
Albania	Radio Televizioni Shqiptar	1946	1961
Algeria	Radiodiffusion télévision algérienne	1962	1970
Belgia	Radio-télévision belge de la Communauté française	1946	1950
Vlaamse Radio- en Televisieomroeporganisatie	1946	1950
Valko-Venäjä	Bielaruśkaja Tele-Radio Kampanija	1991	1992
Bulgaria	Bălgarsko Nationalno Radio	1946	1992
	Balgarska Natsionalna Televizija	1959	1992
Kiina	Radio Peking	1952	1961
	Beijing Television	1958	1961
Kuuba	Instituto Cubano de Radio y Televisión	1962	1992
Itä-Saksa	Rundfunk der DDR	1951	1990
	Deutscher Fernsehfunk	1952	1990
Egypti	Itteh'ad Al-Edhaa'a wa at-Televezyon al-Mis'ri)	1946	1950
Viro	Eesti Raadio	1991	1992
	Eesti Televisioon	1991	1992
Suomi	Yleisradio	1946	1992
Ranska	Radiodiffusion française Radiodiffusion-Télévision Française	1946	1950
Unkari	Magyar Rádió	1946	1992
	Magyar Televízió	1952	1992
Italia	RAI-Radiotelevisione Italiana	1946	1950
Latvia	Latvijas Radio	1991	1992
	Latvijas Televīzija	1991	1993
Libanon	Télé Liban	1946	1950
Liettua	Lietuvos Radijas ir Televizija	1991	1992
Luxemburg	Compagnie luxembourgeoise de radiodiffusion	1946	1950
Marokko	Société Nationale de Radiodiffusion et de Télévision	1946	1950
Moldova	Teleradio-Moldova	1991	1992
Monaco	Radio Monte Carlo	1946	1950
Nicaragua	Sistema Sandinista de Televisión	1984	1990
Alankomaat	Nederlandse Radio Unie	1946	1950
Pohjois-Korea	Korean Central Broadcasting Committee	1953	1992
Puola	Polskie Radio	1946	1992
	Telewizja Polska	1952	1992
Romania	Societatea Română de Radiodifuziune	1946	1992
	Televiziunea Română	1956	1992
Venäjä	Radio Dom Ostankino: - Radio Majak - Radio Orfei - Golos Rossii	1991	1992
	Kanal Ostankino	1991	1992
	Rossijskoje teleradio	1991	1992
Syyria	Organisme de la Radio-Télévision Arabe Syrienne	1946	1992
Neuvostoliitto	Vsesojuznoje radio	1946	1991
	Tsentralnoje televidenije SSSR	1946	1991
Tšekkoslovakia	Československý rozhlas	1946	1992
	Československá televize	1957	1992
Tunisia	Radio Tunis	1946	1950
Ukraina	Natsionalna radiokompanija Ukrajiny	1991	1992
	Natsionalna telekompanija Ukrajiny	1991	1992
Vietnam	Đài Tiếng nói Việt Nam	1956	1992
	Vietnam Television	1976	1992
Etelä-Jemen	Aden Radio	1971	1990
	Yemen TV	1971	1990
Jugoslavia	Jugoslovenska Radio-Televizija	1946	1950

Assosioituneet jäsenet

Valtio	Yhtiö	Liittyi	Erosi
Länsi-Saksa	Arbeitsgemeinschaft der öffentlich-rechtlichen Rundfunkanstalten der Bundesrepublik Deutschland	1988	1992
	Zweites Deutsches Fernsehen	1988	1992
Mongolia	Mongolyn ündesnii olon niitiin televiz	1967	1992

Lähteet