

Ohjusvene on meritorjuntaohjuksin varustettu uppoumaltaan 200–300 tonnin sota-alus, jonka pääasiallinen käyttötarkoitus on vihollisen pinta-alusten torjunta. Ne on kehitetty korvaamaan tykki- ja moottoritorpedoveneet. Suurin ohjusveneisiin kohdistuva uhka tulee ilmasta, mistä syystä niissä on usein monipuolinen ilmatorjunta-aseistus. Nykyaikaisissa ohjusveneissä käytettyjen ilmatorjuntaohjusten kantama on yli kymmenen kilometriä. Lisäsuojaa saadaan käyttämällä aluksen havaittavuutta vaikeuttavaa häiveteknologiaa.
Ensimmäistä kertaa ohjusvenettä käytettiin sotatoimissa, kun Egyptin laivaston neuvostovalmisteiset Komar-luokan ohjusveneet upottivat lokakuussa 1967 kuuden päivän sodassa P-15 Termit-ohjuksilla (Nato-raportointinimi SS-N-2 Styx) Israelin merivoimien hävittäjän Eilatin. Ensimmäinen ohjusveneiden keskinäinen taistelu käytiin 1973 jom kippur -sodassa Israelin merivoimien sekä Syyrian ja Egyptin merivoimien välillä. Kumpikin osapuoli laukaisi useita ohjuksia, minkä seurauksena seitsemän Syyrian ja Egyptin venettä upposi.
Suomen merivoimat on käyttänyt ohjusveneitä vuodesta 1974 eteenpäin.
| Luokka | Käytössä | Kuva |
|---|---|---|
| Tuima-luokka | 1974 - 1994 | |
| Helsinki-luokka | 1981 - 2007 | |
| Rauma-luokka | 1990 - | |
| Hamina-luokka | 1998 - |