Olaus Laurelius

Olaus Laurelius

Olaus (Olof) Laurelius (1585 – 6. huhtikuuta 1670) oli ruotsalainen piispa ja professori.

Laurelius nimitettiin 1621 logiikan professoriksi Uppsalan yliopistoon, ja vuodesta 1625 hän oli vakinainen teologian professori. Hän siirtyi 1640 pastor primariukseksi Tukholmaan, ja hän sai teologian tohtorin arvon. Hän oli vuodesta 1647 Vesteråsin piispana ja kuului niihin Ruotsin mahtavuudenajan voimakkaisiin kirkonjohtajiin, jotka valvoivat opin puhtautta ja työskentelivät sen tavoitteen saavuttamiseksi, että kirkko olisi sisäisen järjestyksensä ja kuntonsa puolesta tehtäviensä tasalla. Erityistä huomiota hän omisti kansan kristinopin taidolle. Sen edistämiseksi hän julkaisi 1635 Eenfalligha frågor eller spörsmål om vär christendoms stycker för eenfalligt folck, at förfara huru the sigh här uppå förstå ja 1649 Catechismus Lutheri, medh een kort förklarning, joita sittemmin vuosisatoja käytettiin kansanopetuksen välineinä. Hän toimitti valtiopäivillä 1647 papiston sittemmin vahvistetut privilegiot, ja hän ansioitui vuoden 1686 kirkkolain esitöiden tekemisessä.

Lähteet

  1. ↑ Göransson, Sven: Olavus Laurentii Laurelius Svenskt biografiskt lexikon. Viitattu 8.8.2026. (ruotsiksi)
  2. 1 2 Laurelius, Olof, Tietosanakirja. Osa 5, palsta 670, Tietosanakirja-osakeyhtiö 1913

Aiheesta muualla

Tämä pappiin tai piispaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.