Olavi Elo

Olavi Elo
Olavi Elo kuvattuna Helsingin MM-kisojen aikaan.
Olavi Elo kuvattuna Helsingin MM-kisojen aikaan.
Henkilötiedot
Syntynyt5. huhtikuuta 1913
Pori
Kuollut13. huhtikuuta 1979 (66 vuotta)
Pori
Uran tiedot
Laji ammunta
Seura Satakunnan Ampujat
Mitalit
Maa:  Suomi
Ammunta
MM-kilpailut
Kultaa KultaaHelsinki 1937300 m vapaakivääri (makuu)
Kultaa KultaaHelsinki 1937300 m sotilaskivääri (asennot)
Kultaa KultaaLuzern 193950 m pienoiskivääri (joukkue)
Kultaa KultaaBuenos Aires 1949300 m vapaakivääri (asennot)
Kultaa KultaaBuenos Aires 1949300 m vapaakivääri (pysty)
Kultaa KultaaBuenos Aires 1949300 m vapaakivääri (joukkue)
Kultaa KultaaBuenos Aires 194950 m pienoiskivääri (joukkue)
Suomen vapaakiväärijoukkue MM-kilpailuissa Luzernissa v. 1939. Vas. Pauli Janhonen, Onni Hynninen, Toivo Mänttäri, Olavi Elo ja Bruno Frietsch. Joukkue voitti MM-hopeaa 3 x 4 lauk.:lla ja pysty- sekä polviasennoissa vapaakiväärillä.

Kauko Olavi Elo (5. huhtikuuta 1913 Pori – 13. huhtikuuta 1979 Pori) oli suomalainen ampuja. Satakunnan Ampujia edustanut Elo osallistui kaksiin olympialaisiin ja voitti urallaan neljä henkilökohtaista maailmanmestaruutta sekä kolme joukkuekilpailun MM-kultaa. Helsingin MM-kilpailuissa 1937 hän oli kisojen paras ampuja voitettuaan kaksi maailmanmestaruutta. Elon muut saavutukset käsittävät lukuisten MM-mitalien lisäksi muun muassa kaksi Pohjoismaiden mestaruutta sekä 11 Suomen mestaruutta. Vuonna 1949 hänet valittiin Vuoden urheilija -äänestyksessä Suomen kolmanneksi parhaaksi urheilijaksi kestävyysjuoksija Viljo Heinon ja ampuja Pauli Janhosen jälkeen.

Elo lopetti uransa Buenos Airesissa vuonna 1949 järjestettyihin MM-kilpailuihin ja ryhtyi johtamaan isänsä perustamaa rautakauppaa Porissa. Hänen kilpailuissa käyttämänsä aseet ovat nykyään esillä Suomen Metsästysmuseossa Riihimäellä.

Olympialaiset ja MM-kilpailut

Elo osallistui pienoiskiväärin makuuammunnan 50 metrin kilpailuun vuoden 1936 Berliinin olympialaisissa, jossa hänen sijoituksensa oli 15. sekä vapaakiväärin asentojen 300 metrin kilpailuun 1948 Lontoon olympialaisissa sijoittuen kuudenneksi tuloksella 1 095.

Vuoden 1937 MM-kisoissa Helsingissä Elo voitti kultaa sotilaskiväärin 3×20 laukauksen kilpailussa sekä vapaakiväärin pystyasennon kilpailussa. Hänen muut henkilökohtaiset maailmanmestaruutensa tulivat 1949 Buenos Airesin MM-kisoista, jossa Elo saavutti kultaa vapaakiväärin 3×40 laukauksen kilpailussa sekä vapaakiväärin pystyammunnassa. Pystyasennon voittotulos 364 oli uusi maailmanennätys. Samoissa kisoissa hän kuului myös Suomen maailmanmestarijoukkueeseen 50 metrin pienoiskiväärissä ja 300 metrin vapaakiväärin asennoissa. Luzernnissa 1939 Elo voitti kultaa 50 metrin pienoiskiväärin asentojen joukkuekilpailussa.

Mitalit MM-kisoissa

Henkilökohtainen kilpailu

Kultaa
  • 300 m vapaakivääri, makuu (1937 Helsinki)
  • 300 m sotilaskivääri, asennot (1937 Helsinki)
  • 300 m vapaakivääri, asennot (1949 Buenos Aires)
  • 300 m vapaakivääri, pysty (1949 Buenos Aires)
Hopeaa
  • 300 m vapaakivääri, asennot (1937 Helsinki)
  • 300 m sotilaskivääri, pysty (1937 Helsinki)
  • 300 m vapaakivääri, pysty (1947 Tukholma)
  • 300 m sotilaskivääri (1949 Buenos Aires)
Pronssia
  • 300 m vakiokivääri, pysty (1947 Tukholma)
  • 50 m pienoiskivääri, polvi (1949 Buenos Aires)

Joukkuekilpailu

Kultaa
  • 50 m pienoiskivääri, pysty (1939 Luzern)
  • 300 m vapaakivääri, asennot (1949 Buenos Aires)
  • 50 m pienoiskivääri, asennot (1949 Buenos Aires)
Hopeaa
  • 300 m vapaakivääri, asennot (1937 Helsinki)
  • 300 m vapaakivääri, makuu (1937 Helsinki)
  • 300 m vapaakivääri, polvi (1937 Helsinki)
  • 300 m vapaakivääri, asennot (1939 Luzern)
  • 300 m vapaakivääri, asennot (1947 Tukholma)
  • 50 m pienoiskivääri, makuu (1947 Tukholma)
  • 300 m sotilaskivääri (1949 Buenos Aires)
Pronssia
  • 50 m pienoiskivääri, pysty (1937 Helsinki)
  • 50 m pienoiskivääri, pysty (1947 Tukholma)

Lähteet

  1. 1 2 Olavi Elo (Arkistoitu – Internet Archive) Sports-Reference. Viitattu 5.3.2015.
  2. 1 2 3 Olavi Elon leike- ja harjoituspäiväkirjat luovutettiin Ampumaurheiluliitolle 9.4.2013. Suomen Ampumaurheiluliitto. Viitattu 5.3.2015.
  3. ↑ Mannerla, Einari & Pirhonen, Pentti: Mitä Missä Milloin 1952, s. 356. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 1951.
  4. ↑ Mannerla, Einari: Mitä Missä Milloin 1951, s. 321. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 1950.
  5. ↑ Historical results International Shootong Sport Federation. Viitattu 5.3.2015.

Aiheesta muualla