Operaatio Renntier (”Poro”) oli toisen maailmansodan aikainen Saksan armeijan valmistelema operaatio, jossa Saksa olisi vallannut Kolosjoen nikkelikaivoksen Suomen Petsamossa, mikäli Neuvostoliitto olisi hyökännyt Suomeen välirauhan aikana. Operaatio suoritettiin lopulta jatkosodan aikana.
Talvisodan aikana Neuvostoliitto oli miehittänyt Kolosjoen kaivoksen mutta Moskovan rauhansopimuksessa luopunut lähes koko Petsamosta. Vuoden 1940 aikana Saksa alkoi antaa huomattavaa painoarvoa Petsamon nikkelille, jota se tarvitsi sotateollisuuteensa. Saksalaiset laiminlöivät esimerkiksi miehittämänsä Norjan nikkeliesiintymät ja keskittyivät ensisijaisesti Petsamoon, jonka uskottiin takaavan Saksan koko varusteluteollisuuden nikkelinsaannin. Heinäkuussa 1940 Saksa solmi Suomen kanssa sopimuksen, jonka mukaan saksalaisella IG Farbenilla oli oikeus ostaa 60 prosenttia Petsamosta louhitusta malmista. Loput 40 prosenttia myytäisiin Neuvostoliittoon. Suomesta Saksa toimitti teollisuudelleen myös kuparia ja molybdeeniä.
Saksalaisten huoli Kolosjoen kaivoksesta kasvoi, kun välit Neuvostoliiton kanssa kiristyivät. Maat olivat liittoutuneet elokuussa 1939 Molotov–Ribbentrop-sopimuksella, mutta heinäkuussa 1940 Neuvostoliitto rikkoi sovittua etupiirijakoa miehittämällä ilman ennakkovaroitusta Bessarabian ja Pohjois-Bukovinan alueet Romaniassa; Bessarabia oli kuulunut etupiirijakoon mutta Pohjois-Bukovina ei. Hitler koki miehityksen uhkaavan Saksalle tärkeitä romanialaisia öljykenttiä ja alkoi pelätä Neuvostoliiton suorittavan pian vastaavia valtausoperaatioita myös Suomessa. Uhkaavina merkkeinä pidettiin myös kommunistien mielenosoituksia Helsingissä sekä Neuvostoliiton syytöstä siitä, että suomalaiset pyrkivät tukahduttamaan Suomen–Neuvostoliiton rauhan ja ystävyyden seuran. Saksalaisjoukkoja Pohjois-Norjassa vahvistettiin, ja käskyn operaatio Renntierin valmisteluun Hitler antoi 13. elokuuta 1940. Operaatio tuli suunnitella niin, että Kolosjoen kaivosalue ja muut Petsamon strategiset alueet vallattaisiin kolmen päivän sisällä toteutuskäskystä.
Myöhemmin tehtävä täsmentyi ja Saksan XXXVI armeijakunta eli Vuoristoarmeijakunta Norja sai huhtikuussa 1941 Pohjois-Norjan puolustuksen lisäksi vastuulleen kaksi hyökkäystehtävää: nopeasti toteutettavan operaatio Renntierin ja suuremman, operaatio Platinaketun. Molemmat olivat osa Saksan 22. kesäkuuta 1941 aloittamaa hyökkäystä Neuvostoliittoon.
Saksalaiset pioneerit aloittivat Suomen puolella hyökkäysalueen tiedustelun siviilipukuun puetun pioneerikomppanian voimin 20. kesäkuuta ja 21. kesäkuuta välisenä yönä. Vuoristoarmeijakunta Norjan 2. vuoristodivisioona aloitti operaation siirtymällä Norjasta rajan yli 22. kesäkuuta kello 2:30 ja miehittämällä kaivosalueen sekä Pohjois-Petsamon Liinahamarin alueen. Rajan ylitys toteutettiin yhteistyössä suomalaisviranomaisten kanssa. 3. vuoristodivisioona miehitti Jäämerentien varren etelämmässä, Luostarin lähelle asti. Operaatio Renntier oli suoritettu yhdessä päivässä, seuraavaksi armeija siirtyi toteuttamaan operaatio Platinakettua.
Alue: Lapin ja Pohjois-Suomen joukot
Suomen III armeijakunta (Uhtuan ja Kiestingin suunta): 3. divisioona
Saksan XXXVI armeijakunta (Kantalahden suunta): 6. SS-vuoristodivisioona Nord | 169. divisioona | 6. divisioona
Saksan vuoristoarmeijakunta Norja (Murmanskin suunta): 2. vuoristodivisioona | 3. vuoristodivisioona
Neuvostoliiton XVII armeijakunta (Kantalahden suunta): 104. divisioona | 122. divisioona | 1. panssaridivisioona | 14. divisioona (Murmanskin suunta) | 52. divisioona (Murmanskin suunta)