Yhdysvaltojen ja Yhdistyneen kuningaskunnan ilmaiskut Jemeniin 2024–2025
| Ilmaiskut Jemeniin 2024–2025 | |
|---|---|
| Osa Punaisenmeren kriisiä, Lähi-idän kriisiä 2023– | |
 Yhdysvaltain laivaston F/A-18 Super Hornet lähdössä lennolle lentotukialukselta 12. tammikuuta 2024. |
|
| Päivämäärä | Ensimmäinen vaihe: 12. tammikuuta 2024 – 19. tammikuuta 2025 Toinen vaihe: 15. maaliskuuta 2025 – 6. toukokuuta 2025 |
| Paikka | Huthien hallitsema Jemen |
| Casus belli | Huthien hyökkäykset kauppamerenkulkua vastaan |
| Lopputulos | Epäselvä: Huthien taistelukyky heikentyi, tulitauko solmittiin ja hyökkäykset laivoja kohtaan päättyivät |
| Osapuolet | |
 Yhdysvallat Yhdistynyt kuningaskunta |
 Huthit |
| Komentajat | |
| Joe Biden Donald Trump Rishi Sunak Keir Starmer |
Abdul-Malik al-Huthi |
| Tappiot | |
| 15–22 MQ-9 Reaper -droonia | infrastruktuuria ja kalustoa tuhottu, henkilöstöä kuollut |
Yhdysvallat ja Yhdistynyt kuningaskunta toteuttivat vuosina 2024 ja 2025 aalloittain ilmaiskuja Jemeniin. Iskujen kohteina oli militanttijärjestö huthit, joka terrorisoi Punaisenmeren laivaliikennettä. Ilmaiskuja tehtiin kahdessa vaiheessa. Joe Bidenin ja Donald Trumpin presidenttikausilla oli omat operaationsa: Poseidon Archer ja Rough Rider.
Yhdysvaltojen mukaan iskut kohdistuivat huthien johtokeskuksiin, ilmatorjuntajärjestelmiin, asevarastoihin ja aseiden valmistuslaitoksiin. Toisaalta myös siviilit kärsivät pahaakin vahinkoa etenkin tiheästi asutetuilla alueilla. Samaan aikaan Yhdysvaltojen ja Britannian kanssa myös Israel teki hutheja vastaan Jemeniin omia ilmaiskujaan.
Tausta
Yhdysvallat on tehnyt militanttijärjestöjen vastaisia ilmaiskuja ja maaoperaatioita Jemeniin vuodesta 2002. Alkujaan nämä toimet liittyivät Yhdysvaltojen terrorisminvastaiseen sotaan. Jemenissä on käyty sisällissotaa loppuvuodesta 2014 asti.
Punaisenmeren kriisi alkoi loppuvuodesta 2023. Palestiinalainen militanttijärjestö Hamas hyökkäsi Israelia vastaan 7. lokakuuta, mihin Israel vastasi kovilla sotatoimilla Gazan kaistalla. Käynnistyi Gazan sota, jossa myös palestiinalaiset siviilit ovat kärsineet pahasti, ja Israelia on syytetty kansanmurhasta. Pian konflikti laajeni koko Lähi-itään erilaisine sivujuonteineen. Jemenissä toimivat huthit alkoivat hyökkäillä kaupallista israelilaista ja länsimaista merenkulkua vastaan Punaisellamerellä tukeakseen palestiinalaisia. Vahingoittamalla, upottamalla ja kaappaamalla laivoja oli tarkoituksena oli häiritä länsimaita, jotka ovat suurimmaksi osaksi Israelin puolella konfliktissa. Punainenmeri on maailmankaupan kannalta todella tärkeä merireitti. Tähän merenkululle aiheutuneeseen vakavaan uhkaan ja häiriöön Yhdysvallat, Euroopan unioni ja jotkut muut länsimaat vastasivat sotilastoimilla (Operaatio Prosperity Guardian ja Operaatio Aspides) laivojen suojelemiseksi. Pian toimenpiteet laajenivat laivojen suojelusta myös suoriin iskuihin hutheja vastaan.
Operaatio Poseidon Archer
Operaatio Poseidon Archer toteutettiin 12. tammikuuta 2024 – 19. tammikuuta 2025.
Yhdysvallat ja Iso-Britannia aloittivat ilmaiskut vastatoimina hutheja kohtaan 12. tammikuuta 2024. Ensimmäisen yön voimakkaat iskut aiheuttivat reaktioita ympäri maailmaa. Poseidon Archeriksi nimetyn operaation tarkoituksena oli heikentää huthien kykyjä hyökkäillä laivoja vastaan. Operaatiossa tukijoina olivat lisäksi Alankomaat, Australia, Bahrain, Kanada, Tanska ja Uusi-Seelanti. Yhdysvaltain laivaston hävittäjälentokoneet operoivat lentotukialus USS Dwight D. Eisenhowerilta. Lisäksi laivaston sotalaivoilta ja sukellusveneistä laukaistiin Tomahawk-risteilyohjuksia. Alueella olevat sotalaivat ovat vaihtuneet myöhemmin uusiin.
Brittien Eurofighter Typhoon -hävittäjät lensivät iskulentoja ilmatankkerien avustamina RAF Akrotirista Kyprokselta. Tuolloin vallassa oli pääministeri Rishi Sunakin hallitus.
Poseidon Archerin iskut olivat laajimmillaan tammi-maaliskuussa 2024. Myöhemmin vuonna 2024 Yhdysvallat iski Jemeniin kuukausittain väliltä 11–21 kertaa. Britit osallistuivat operaatioon 12 iskulla viitenä päivänä, lähinnä alkuvuodesta 2024. Yhteensä iskuja tehtiin 276 kappaletta vuonna 2024. Yhdysvaltojen ilmaiskut jatkuivat 19. tammikuuta 2025 asti, kunnes Gazaan neuvoteltu tulitauko oli astunut voimaan.
Operaatio Poseidon Archer epäonnistui siinä mielessä, etteivät hyökkäykset laivoihin loppuneet, ainakaan nopeasti. Ilmaiskuja jouduttiin jatkamaan kokonainen vuosi, jonka loppupuolella huthien hyökkäykset tosin vähenivät huomattavasti. Jäi kuitenkin epäselväksi, kuinka suuri merkitys ilmaiskuilla oli tähän. Talven 2025 tauon jälkeen huthien iskut jatkuivat, ja Trump määräsi Yhdysvalloilta uuden ilmaiskuoperaation.
Operaatio Rough Rider
Operaatio Rough Rider toteutettiin 15. maaliskuuta 2025 – 6. toukokuuta 2025. Ilmaiskut siis jatkuivat Donald Trumpin presidenttikaudella omassa operaatiossaan.
Huthien iskut laivoja vastaan vähentyivät merkittävästi Gazan tulitauon ansiosta, mutta jatkuivat 12. maaliskuuta 2025, kun Israelin epäiltiin estävän humanitaarisen avun pääsemistä Gazaan. Tulitaukokin raukesi 18. maaliskuuta.
Presidentti Donald Trump määräsi uusia ilmaiskuja, jotka toteutettiin 15. maaliskuuta alkaen. Voimakas operaatio sai nimen Rough Rider. Operaation tavoite oli lopettaa huthien iskut heikentämällä heikentämällä heidän kykyjään, ylläpitää Yhdysvaltojen pelotetta alueella sekä painostaa Irania lopettamaan huthien tukeminen. USS Harry S. Trumanin hävittäjät sekä muiden laivaston sota-alusten ohjukset iskivät pääasiassa huthien sotilaallisiin kohteisiin, mutta siviilitkin kärsivät.
Britit osallistuivat toiseen ilmaoperaatioon pienimuotoisesti: 29. huhtikuuta brittihävittäjät tekivät ensimmäiset pääministeri Keir Starmerin hallituksen valtuuttamat iskut. Brittien ilmatankkerit ovat myös muulloin avustaneet amerikkalaishävittäjiä.
Yhdysvallat teki iskuja lähes päivittäin, yhteensä ainakin yli 800, jopa yli 1 000, aikavälillä 15. maaliskuuta – 29. huhtikuuta. Yhdysvaltojen mukaan iskuissa kuoli satoja huthitaistelijoita, ja myös järjestön johtajia. Trump julisti Yhdysvaltojen voittaneen ja määräsi huthienvastaiset toimet keskeytettäviksi 6. toukokuuta. Tulitauon välittäjänä oli Oman.
Lopputulos
Vaikka Trump julisti Yhdysvallat voittajaksi operaatio Rough Riderin jälkeen, jäi iskujen todellinen vaikutus ensimmäisen operaation tavoin rajoitetuksi. Yhdysvaltojen tavoite lopettaa hyökkäykset laivoihin ei onnistunut. Ilmaiskujen seurauksena huthit kärsivät melko vakavia infrastruktuuri-, materiaali- ja henkilöstötappioita, mutta toisaalta heidän kyky taisteluun ja hyökkäyksiin laivoja vastaan säilyi, ainakin pienemmässä mittakaavassa. Huthien hallinta säilyi vahvana alueillaan.
Yhdysvallat menetti arvioiden mukaan tammikuusta 2024 alkaen 15–22 MQ-9 Reaper -droonia huthien ilmatorjunnalle. Miehitettyille hävittäjille sattui läheltä piti -tilanteita, vaikkei yhtäkään ammuttu alas. Myös muutama F/A-18E/F Super Hornet -hävittäjä menetettiin mereen vahinkojen ja onnettomuuksien seurauksena.
Siviilitappiot
Ilmaiskuja seuranneen Airwars-järjestön mukaan Rough Riderin iskuissa kuoli yhteensä ainakin 224 siviiliä. 18. huhtikuuta isku Ras Isan öljysatamaan tappoi ainakin 80 ihmistä ja haavoitti yli 150:tä. 28. huhtikuuta ilmaisku osui Sa'adassa maahanmuuttajien pidätyskeskukseen. Iskussa kuoli raportoidusti 61 tai 68 ja loukkaantui noin 50 ihmistä. Tapausta selvittänyt ihmisoikeusjärjestö Amnesty International piti tapahtumaa sotarikoksena ja vaati Yhdysvaltoja tutkimaan sitä sellaisena.
Erään arvion mukaan operaatio Rough Riderin suuri määrä ilmaiskuja lyhyessä ajassa venytti Yhdysvaltojen kykyä suorittaa riittävät kohteiden taustaselvitykset ja arvioinnit sivuvahinkojen vähentämiseksi.
Lähteet
- 1 2 3 4 5 6 Operation Poseidon Archer: Assessing one year of strikes on Houthi targets International Institute for Strategic Studies. Viitattu 13.1.2026. (englanniksi)
- 1 2 3 4 5 6 7 Hussein, Mohamed A. & Chughtai, Alia: Animated maps show US-led attacks on Yemen Al Jazeera. 1.5.2025. Viitattu 13.1.2026. (englanniksi)
- 1 2 3 4 Turse, Nick: Trump’s Yemen Strike Killed 61 Immigrants and No Combatants The Intercept. 29.10.2025. Viitattu 13.1.2026. (englanniksi)
- 1 2 3 4 5 6 Luthra, Girish: The US Offensive Against the Houthis Delivered Limited Results Observer Research Foundation. Viitattu 13.1.2026. (englanniksi)
- 1 2 Beale, Jonathan & Durbin, Adam: First UK air strikes on Houthi targets in Yemen under Trump BBC News. 30.4.2025. Viitattu 13.1.2026. (englanniksi)
- 1 2 3 US military hits over 800 targets in Yemen since March, hundreds of Houthi rebels killed France 24. 28.4.2025. Viitattu 13.1.2026. (englanniksi)
- 1 2 Altman, Howard; Trevithick, Joseph & Rogoway, Tyler: Allies Strike Back Against Houthis In Yemen (Updated) The War Zone. 12.1.2024. Viitattu 13.1.2026. (englanniksi)
- 1 2 3 Craig, Iona: How Starmer aided Trump’s deadly bombing of Yemen Declassified UK. 18.3.2025. Viitattu 13.1.2026. (englanniksi)