Opri

Tämä artikkeli käsittelee elokuvaa. Etunimestä kertoo artikkeli Opri (nimi).
Opri
Elokuvan juliste.
Elokuvan juliste.
Ohjaaja Edvin Laine
Käsikirjoittaja Olavi Veistäjä
Perustuu Kyllikki Mäntylän näytelmään Opri (1953)
Tuottaja T. J. Särkkä
Säveltäjä Heikki Aaltoila
Kuvaaja Pentti Unho
Leikkaaja Armas Vallasvuo
Lavastaja Karl Fager
Pääosat Rakel Laakso
Elsa Turakainen
Elna Hellman
Liisa Pakarinen
Valmistustiedot
Valmistusmaa Suomi
Tuotantoyhtiö Suomen Filmiteollisuus SF Oy
Ensi-ilta 1954
Kesto 75 min
Alkuperäiskieli suomi
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet
AllMovie

Opri on Edvin Laineen ohjaama suomalainen mustavalkoelokuva vuodelta 1954. Se perustuu Kyllikki Mäntylän näytelmään Opri (1953) ja kertoo vanhainkodin asukkaista, joista nimihenkilö on vanhainkotiin joutunut hyväsydäminen karjalaisevakkomummo Opri, joka joutuu kohtaamaan ennakkoluuloja.

Elokuvan näyttelijät saivat vuonna 1955 yhteensä kolme Jussi-palkintoa. Rakel Laakso palkittiin parhaasta naispääosasta, Ossi Kostia parhaasta miessivuosasta ja Elsa Turakainen parhaasta naissivuosasta.

Juoni

Opri on karjalaisevakko, kunnalliskotiin joutuva iloinen mummo. Hän saa kohdata erityisesti äreän Akviliinan ennakkoluuloja mutta hän opettaa tälle, ettei vihanpito yli kuoleman ole hyväksi. Akviliina marisee, että hyvähän Oprin oli, jos oli niin hyvä mies, että puhui tälle kuoleman ylikin, kun hänellä oli ollut sellainen, että aina sai pelätä henkeään, kun mies tuli juovuksissa kotiin. Opri vastaa:

»Sitähä se miulkii ol! Kylmäs aitas saip monet yöt pelätä ko mies rälläs ympär kyllää ja hakkas kottii tullessaa! Ja kaip se aiheestakkii ... en mie ees lasta hälle saanunna ... mutt nyt on hyvä! Hää kuunteloo ko mie puhun.»

Näyttelijät

 Rakel Laakso … Opri  
 Elsa Turakainen … Akviliina  
 Elna Hellman … Miina  
 Liisa Pakarinen … Tiina  
 Ossi Kostia … Otto Arolin, entinen käräjäkirjuri  
 Eero Roine … Alpertti, entinen maalari  
 Sylvi Salonen … kunnalliskodin johtajatar neiti Laine  
 Marjatta Kallio … Heinäsirkka, aputyttö  
 Kosti Klemelä … Jussi, renki  
 Esko Vettenranta … ylikonstaapeli Lauri Marto  
 Saimi Vuolle … Anttilan emäntä  
 Kunto Karapää … Mannolan nuori-isäntä Yrjö  
 Nestori Sarri … veitsenteroittaja  
 Kaarlo Saarnio … sokea hoidokki  
 Ida Salmi … Mannolan vanhaemäntä  
 Hannes Veivo … Vesi-Antti  
 Veikko Sinisalo … kylänpoikia  
 Usko Kantola … kylänpoikia  
 Paavo Hukkinen … kylänpoikia  
 Kyösti Erämaa … maanmittausinsinööri  
 Heimo Karppinen … maanmittausinsinöörin apulaisia  
 Enok Sikiö … maanmittausinsinöörin apulaisia  
 Irja Kuusla … hoidokki  
 Helmi Lehosti … hoidokki  
 Laina Laine … hoidokki  
 Hilly Lindqvist … hoidokki  
 Eino Noponen … hoidokki  
 Pentti Irjala … hoidokki  
 Kaarlo Halttunen … hoidokki  
 Jalmari Parikka … Tynkä-Taneli  
 Laila Rihte … tyttö tanssilavalla  
 Anu Kilpiö … tyttö tanssilavalla  
 Otto Noro … hoidokki  
 Veikko Mård … poika tanssilavalla  
 Osmo Pöntinen … kylänpoika  
 Fiinu Autio … Oprin mummo  
 Anni Rönkkö … siivooja  
 Rosi Rinne … hoidokki  
 Annikki Linnoila … hoidokki  
 Urho Lahti … hoidokki  
 Anton Soini … hoidokki  
 Fritz-Hugo Backman … apteekkari  

Arviot

Opri-mummo on Rakel Laakson parhaana pidetty tulkinta.

Aikalaisarviossa Juha Nevalainen (Ilta-Sanomat) totesi elokuvasta: ”... se ei ole tyhjä ja yhdentekevä katsottava, niin kuin elokuvamme useimmiten.” Edvin Laineen ohjaus sai monelta kiitosta, joskin Bengt Pihlström (Nya Pressen) löysi siitä jatkuvuuden puutteen. Paula Talaskivi (Helsingin Sanomat) piti onnistuneena ratkaisua, että näyttelijät ovat samoja, jotka esittivät roolejaan jo teatterissa.

Henri Waltter Rehnströmin 2010-luvun arvion mukaan Laineen ohjauksesta puuttuu punainen lanka ja tarina ei siksi etene sujuvasti. Näyttelijät saavat kuitenkin kiitosta.

Palkinnot

Lähteet

  1. ↑ AL: Päivän elokuvia. Tv-maailma 11/2013, s. 17.
  2. 1 2 3 Pajukallio, Arto: Elokuvat. Helsingin Sanomat 19.4.2011, s. D 7.
  3. 1 2 Tv-maailma 15/2011, s. 17–.
  4. ↑ Opri Elonet. Lehdistöarvio. Viitattu 8.8.2014.
  5. ↑ Rehnström, Henri Waltter: Opri. Viikon tv-elokuvia, Tv-maailma 32/2014, s. 11. Verkkoversio.

Aiheesta muualla