1. jääkäriprikaati (jatkosota)
| 1. jääkäriprikaati | |
|---|---|
 Ruben Lagus |
|
| Valtio |  Suomi |
| Puolustushaarat | maavoimat |
| Aselajit | jalkaväki |
| Osa joukkoa | Ryhmä Oinonen Suomen panssaridivisioona |
| Koko | prikaati |
| Sodat ja taistelut | jatkosota |
| Komentajat | |
| Tunnettuja komentajia | Ruben Lagus |
1. Jääkäriprikaati (1. JPr) oli varusmiehistä muodostettu nopealiikkeinen ja iskukykyinen yhtymä, joka oli jatkosodan alkaessa ylipäällikön reservinä. Jääkäriprikaatiin kuuluivat jääkäripataljoonat 2, 3, 4 ja 5 ja sodan lopulla vielä panssarijääkäripataljoona. Hyökkäysvaiheessa 1941-1942 kevyt patteristo 11 taisteli 1. jääkäriprikaatin orgaanisena osana Korpiselästä Poventsaan.
Osasto Lagus
1. jääkäriprikaatin perustamiseksi siirrettiin jääkäripataljoonat 2, 3 ja 4 Kuopioon, jossa prikaatinkomentajaksi määrätty eversti Urho Sihvonen perusti prikaatin kevätkesällä 1940. Kesällä prikaatinkomentajan tehtävät vastaanotti eversti Ruben Lagus.
Laguksen komentaman 1. jääkäriprikaatin sijoituspaikka oli Riihimäki-Kouvola alueella. Riihimäellä 21. kesäkuuta 1941 ilmoittautui Kevyt Patteristo 11:n komentaja kapteeni (myöh. majuri) Vesenterä eversti Lagukselle, jonka jälkeen 1. Jääkäriprikaatiin orgaanisesti liitetty patteristo jatkoi seuraavat päivät koulutuksen hiomista ja yhteistoiminnan harjoittelua jääkäripataljoonien kanssa. 1. Jääkäriprikaati sai käskyn 22. kesäkuuta 1941 valmistautua siirtymään Huutokosken-Varkauden alueelle. Samalla se liitettiin Karjalan Armeijan Ryhmä Oinoseen. Prikaatiin liitettiin heinäkuun lopulla panssaripataljoona, jolloin muodostettiin osasto Lagus. Osastoon kuuluivat panssaripataljoonalla vahvennetun prikaatin lisäksi jalkaväkirykmentti 44, kenttätykistörykmentti 3:n III patteristo, raskaat patteristot 2 ja 3, pioneeripataljoona 1 sekä 12. autokomppania.
Sotatoimet
Sotatoimien alettua myöhään illalla 9. heinäkuuta 1941 jalkaväkirykmentti 44 valtasi Korpiselän kirkonkylän aamupäivän aikana 11. heinäkuuta. Sen jälkeen jääkäriprikaati aloitti vetäytyvän puna-armeijan takaa-ajon kohti Tolvajärveä. Kun Kokkarin kylä vallattiin rynnäköllä, hyökkäys oli edennyt kahdessa vuorokaudessa viitisentoista kilometriä. Tolvajärvi saavutettiin 12. heinäkuuta, jolloin päävoimat käännettiin Kokkarista etelään. Heinäkuun aikana vallattiin vielä Salmi ja Vitele.
Osasto Lagus aloitti 5. syyskuuta etenemisen tavoitteena Aunus ja Mäkriän risteys. Vielä samana iltana tapahtuneen Aunuksen valtauksen jälkeen osasto jatkoi edelleen Tuuloksenjoen kautta Syvärille ja Petroskoihin.
Panssaridivisioona
Panssaripataljoonasta tuli maaliskuussa 1942 muodostetun panssariprikaatin I pataljoona, ja osasto Laguksesta tuli kesäkuussa Panssaridivisioona, johon jääkäriprikaati kuului. Prikaati siirrettiin kesäkuussa 1943 etulinjaan Syvärin rintaman länsiosaan.
Komentajat
- Albert Puroma 1944 - elokuu 1944
Lähteet
- Olli Nuoramo & Väinö Hahtela: Hämeen jääkäripataljoona. Hämeenlinna: Hämeen jääkäripataljoona, 1974. ISBN 951-99014-5-0
- Kymen jääkäripataljoona. Hamina: Kymen jääkäripataljoona, 1961.
- Suominen, Pertti: Jääkäripataljoona2 - Uudenmaan jääkäripataljoona 1921-1971. Helsinki: Uudenmaan jääkäripataljoona ja Uudenmaan jääkäripataljoonan kilta, 1971.
- Merikallio, Väinö: Jääkäriprikaati hyökkää. JPr:n taisteluvaiheet Moskovan rauhan rajalta Tuulosjoelle. Helsinki Otava 1954
- Seppälä, Helge: Kevyt Patteristo 11 Suomen sodassa 1941–1945. Teoksessa Mauri Sallinen (toim.) Jääkäritykistö 1916–1966, Helsinki WSOY 1966, 166–183.
- Paulaharju, Jyri: Jääkäritykistö 1916–1996. Hämeenlinna Jääkäritykistön kilta 1996 ISBN 952-90-7021-7
Viitteet
- ↑ Hämeen jääkäripataljoona s. 117
- ↑ Kymen jääkäripataljoona s. 44
- ↑ Suominen, Pertti s. 62
- ↑ Merikallio 1954 [1942]: 14-15; Seppälä 1966, 166–168; Paulaharju 1996, 59–60.
- ↑ Porvali, Mikko: Kohti itää. Päämajan kaukopartio-osasto Vehniäinen 1941, s. 170. Atena Kustannus Oy, 2021. ISBN 978-952-300-842-7
- ↑ Porvali s. 170–171.
- ↑ Porvali s. 199.