Osmo Visuri

Osmo Olavi Visuri (14. joulukuuta 1927 Oulu – 21. tammikuuta 2013 Helsinki) oli suomalainen kuvataiteilija ja televisioalan uranuurtaja, yksi Suomen ensimmäisistä televisiotoimittajista.

Suomen Taideakatemian koulua 1950-luvun taitteessa käynyt Visuri työskenteli Ylessä vuodesta 1957 alkaen, ensin toimittajana, sitten dokumenttiosaston tuotantopäällikkönä ja lopulta yhteiskunnallisen toimituksen päällikkönä. Visuri tuli tunnetuksi etenkin dokumentti- ja kulttuuriohjelmien kehittäjänä. Hän erosi yhtiöstä Eino S. Revon kaudella sanojensa mukaan kyllästyttyään johtamaan poliittisin perustein valittuja, usein epäpätevinä pitämiään alaisia. Myöhemmin hän toimi Helsingin yliopiston tv-laitoksen esimiehenä sekä opetti Tampereen yliopistossa ja Taideteollisessa korkeakoulussa.

Osmo Visuri tunnettiin myös taitavana akvarellimaalarina, kristillisistä harrastuksistaan ja Israel-yhteyksistään. Hän laati useita hengellisiä kirjoja.

Visurin ensimmäinen puoliso oli kehitysyhteistyöneuvos Elina Visuri (o.s. Castrén, 1932–2024), ja toinen erikoishammaslääkäri Anne Ari.

Teoksia

• Ihminen, ikuinen vaeltaja. Oulu, 1950.
• Seitsemän kuvaa ilmestyskirjasta. Omakustanne, 1953.
• Beetlehemistä Golgatalle, toim. yhdessä Pentti Palosen kanssa. Suomen lähetysseura, 1955.
• Paavalin poluilla : näkymiä suuren apostolin vaellusteiltä. WSOY, 1963.
• TV-ohjelma ja sen tekeminen. WSOY, 1966.
• Kevään Kristus. WS, 1967.
• Lauluja Luojalle : Psalmien Pyhä maa. WS, 1969.
• Ylös Jerusalemiin. WS, 1971.

Lähteet

Aiheesta muualla

• Hulmi, Heli: Ennen auringon nousua : Osmo Visurin tarina. Osmo Visuri, 2002. ISBN 952-91-5230-2.
• Osmo Visuri Elonetissä.
• Osmo Visuri Radio- ja tv-arkiston Ritva-tietokannassa