Palan valtakunta

Etelä-Aasian historia ja Intian historia

kivikausi70 000–3300 eaa.
• Mehrgarh-kulttuuri• 7000–3300 eaa.
Indus-jokilaakson kulttuuri3300–1700 eaa.
Myöhäinen Harappan-kulttuuri1700–1300 eaa.
Veda-kausi1500–500 eaa.
• rautakausi• 1200–500 eaa.
Mahajanapadat700–300 eaa.
Magadha-valtakunta684–320 eaa.
• Maurya-valtakunta• 321–184 eaa.
Keskiaikaiset kuningaskunnat230 eaa.–1279
• Sātavāhana• 230 eaa.–199
• Kušana• 60–240
• Gupta• 300–550
• Pala• 750–1174
• Chola• 250 eaa.–1279
islamilaiset sulttaanikunnat1206–1596
• Delhin sulttaanikunta• 1206–1526
• Deccanin sulttaanikunnat• 1490–1596
Hoysala1040–1346
Kakatiya1083–1323
Vijayanagara1336–1565
Suurmogulien valtakunta1526–1707
Sikhivaltio1801-1849
Marathivaltakunta1674–1818
Siirtomaakausi1757–1947
Itsenäinen Intia1947 eteenpäin
Valtioiden historiat
Bangladesh • Bhutan • Intia
Malediivit • Nepal • Pakistan • Sri Lanka
Alueelliset historiat
Bengal • Himachal Pradesh • Orissa
Pakistanin historialliset alueet • Pohjois-Intia
Etelä-Intian historia • Tiibet
Erityisalojen historiat
Dynastiat • Talous • Indologia • Kielet • Kirjallisuus
Merenkulku • Armeija • Tiede ja tekniikka • Aikajana

Palan valtakunta (bengaliksi পাল) oli valtakunta, joka hallitsi Intian pohjois- ja itäosia, kanta-alueenaan Bengalin ja Biharin alueet, suunnilleen vuosina 750–1120. Valtakunnan perusti Gopala, joka valittiin demokraattisilla vaaleilla Gaurin kaupungin johtoon vuonna 750. Tämä oli siihen aikaan hyvin harvinaista. Gopala hallitsi kahdenkymmenen vuoden ajan ja laajensi valtapiiriään koko Bengaliin. Hänen seuraajansa Dharmapala ja Devapala laajensivat valtakuntaa Intian pohjois- ja itäosiin. Valtakunta hajosi 1100-luvulla Sena-dynastian hyökkäyksiin.

Valtakunta Dharmapalan aikana. Devapala laajensi sitä edelleen etelään.
Buddhan patsas 1000-luvulta Palan valtakunnasta.

Palan valtakunnan valtauskontoina olivat buddhalaisuuden Mahayana- ja Vajrayana-suuntaukset. Pala-dynastia rakennutti useita temppeleitä ja vakiinnutti buddhalaisuuden Tiibetiin. Dharmapalan Paharpuriin rakennuttama suuri temppeli on Unescon maailmanperintökohde.

Lähteet

  1. ↑ Lotussculpture

Aiheesta muualla