| Palaeoloxodon | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Eläimet Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Nisäkkäät Mammalia |
| Lahko: | Norsueläimet Proboscidea |
| Heimo: | Norsut Elephantidae |
| Suku: | Palaeoloxodon |
| Laji: | namadicus |
| Katso myös | |
|
|
|
Palaeoloxodon namadicus oli sukupuuttoon kuollut norsulaji, joka eli keskipleistoseenin ja myöhäispleistoseenin aikaan 800–20 tuhatta vuotta sitten Etelä-Aasiassa. Sen fossiileja on löydetty ainoastaan Intian niemimaalta, mutta sen arvellaan eläneen laajemmallakin alueella.
Palaeoloxodon namadicus saattoi olla kaikkien aikojen suurin norsueläin ja ehkä myös suurin maanisäkäs. Uros painoi arviolta 13–18 tonnia ja naaras 4,5 tonnia. Uros oli säkäkorkeudeltaan jopa 5 metriä, ja sen pää oli yhtä korkealla kuin kirahvin pää. Naaraat olivat painoltaan ehkä vain kolmasosa urosten painosta, ja lajin sukupuolidimorfismi on suurin norsueläimillä havaittu. Lajin näkyvin tuntomerkki oli suuri luinen päälakiharja.
Palaeoloxodon namadicus oli luultavasti kehittynyt afrikkalaisesta Palaeoloxodon reckistä, joka levittäytyi Aasiaan Levantin kautta. P. namadicusta pidettiin pitkään samana lajina kuin Palaeoloxodon antiquusia. Nykyisin niitä pidetään kuitenkin eri lajeina, koska P. namadicusilla on tukevampi kallo ja pidemmät raajat kuin antiquusilla. P. namadicus kuoli sukupuuttoon viime jääkauden huippukohdassa ilmaston kylmenemisen seurauksena. Myös metsästyksellä saattoi olla vaikutusta sen katoamiseen.