Parviaranen on pieni papukaijalintu, se on lyhyen pyrstönsä kanssa vain 12cm pitkä ja painaa noin 40-50 grammaa. Sen höynenpuku on suurimmaksi osaksi vihreä. Aikuisella koiraalla on sinisiä merkintöjä siivissään.
Parviarasten käyttäytymistä etenkin pesintään liittyen on tutkittu melko paljon. Arasten elämää on seurattu ja tutkittu vuodesta 1988 asti Kalifornian yliopiston (Berkeley) toimesta Venezuelassa sijaitsevalla karjatilalla.
Luonnonvaraisilla parviarasilla tehdyssä tutkimuksessa tallennettiin pesäpoikasten puuhia pesäkameran avulla. Arasen poikaset jokeltelivat ja opettelivat äänenkäyttöä samoin tavoin kuin ihmislapset: yksinään, sen kummemmin yrittämättä kommunikoida sisarustensa tai vanhempiensa kanssa. Nauhoitteilta tunnistettiin 27 erilaista ääntelytapaa. Araset aloittivat jokeltelun 21 päivän iässä ja niiden taidot kehittyivät vähitellen. Parviarasten pesintää tutkiessa havaittiin myös, että poikasilla voi olla yksilölliset "nimet".
Eräässä tutkimuksessa havaittiin, että jos alkuperäinen koiras kuolee ja naaras alkaa pariutua uudestaan poikasten ollessa yhä pesässä, on suunnilleen yhtä todennäköistä, että uusi koiras joko tappaa poikaset, tai alkaa niiden isäpuoleksi. Molemmilla on puolensa: isäpuoli ei pääse levittämään geenejään välittömästi, mutta se saa puolison ja pesäpaikan rauhanomaisin keinoin.
Lähteet
↑BirdLife International:Forpus passerinusIUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2.2012.International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 25.4.2014.(englanniksi)
↑Rory Eggleston, Nurialby Viloria, Soraya Delgado, Astolfo Mata, Hilda Y. Guerrero, Richard J. Kline, Steven R. Beissinger, Karl S. Berg:Vocal babbling in a wild parrot shows life history and endocrine affinities with human infants.Proceedings of the Royal Society B: Biological Sciences,2022-06, 289. vsk, nro 1976, s. 20220592.PubMed:35642373doi:10.1098/rspb.2022.0592Artikkelin verkkoversio.
↑Steven R. Beissinger, Karl S. Berg:Eviction-driven infanticide and sexually selected adoption and infanticide in a neotropical parrot.Proceedings of the National Academy of Sciences,14.5.2024, 121. vsk, nro 20, s. e2317305121.PubMed:38709919doi:10.1073/pnas.2317305121Artikkelin verkkoversio.
