| Paul Delph | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 28. helmikuuta 1957 |
| Kuollut | 21. toukokuuta 1996 |
| Ammatti | laulaja-lauluntekijä, tuottaja, ääniteknikko |
| Muusikko | |
| Soittimet | kosketinsoittimet, trumpetti |
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää muusikoitaMusiikin teemasivulta |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Paul Lee Delph (28. helmikuuta 1957 Cincinnati, Yhdysvallat – 21. toukokuuta 1996 Cincinnati, Yhdysvallat) oli yhdysvaltalainen laulaja-lauluntekijä, tuottaja, studiomuusikko ja äänisuunnittelija.
Delph suoritti sekä pianon että säveltämisen loppututkinnon University of Cincinnati College Conservatory of Musicissa ja muutti Hollywoodiin 20-vuotiaana. Delph soitti erilaisissa big band-, jazz-rock- ja rock-yhtyeissä ja liittyi vuonna 1978 Empire-yhtyeeseen, joka ei kuitenkaan saanut levytyssopimusta.
Delph lauloi ja soitti koskettimia 1980-luvulla Zoo Drive -yhtyeessä, joka esitti kappaleen ”North Shore Roar” elokuvassa Pohjoisrannikko (North Shore, 1987). Delph sävelsi musiikkia elokuviin ja televisiosarjoihin. Hän lauloi kappaleiden ”Fight to Survive” ja ”On My Own” kaksoisversiot elokuvaan Bloodsport – viimeiseen asti (Bloodsport, 1988) ja ”Only One Thing” elokuvaan Klik – kohtalokas kuva (No Small Affair, 1984).
Delph oli osallisena useiden artistien, kuten Bryan Adams, Alice Cooper, Donna Summer, Suzi Quatro, The Weather Girls ja Jon Anderson, levyillä. Delph soitti syntetisaattoria The Weather Girlsin kappaleella ”It's Raining Men” (1982) ja oli kosketinsoittaja ja taustalaulaja Alice Cooperin albumilla Constrictor (1986). Delph tuotti Jimmie Spheerisin viimeisen levyn Spheeris (1984).
Delph kertoi sukulaisilleen vuonna 1992 sairastavansa aidsia. Albumi A God That Can Dance valmistui vuonna 1995.
