| Pentamidiini | |
| Systemaattinen (IUPAC) nimi | |
| 4-[5-(4-karbamimidoyylifenoksi)pentoksi]bentseenikarboksimidiamidi | |
| Tunnisteet | |
| CAS-numero | |
| ATC-koodi | P01 |
| PubChem CID | |
| DrugBank | |
| Kemialliset tiedot | |
| Kaava | C19H24N4O2 |
| Moolimassa | 340,422 |
| SMILES | Etsi tietokannasta: , |
| Fysikaaliset tiedot | |
| Sulamispiste | 186 °C (hajoaa) |
| Farmakokineettiset tiedot | |
| Hyötyosuus | ? |
| Proteiinisitoutuminen | 69 % |
| Metabolia | hepaattinen |
| Puoliintumisaika | 12 vuorokautta |
| Ekskreetio | renaalinen |
| Terapeuttiset näkökohdat | |
| Raskauskategoria |
? |
| Reseptiluokitus |
|
| Antotapa | intramuskulaarinen, intravenoosi, inhalaatio |
Pentamidiini (C19H24N4O2) on aromaattinen amidiineihin kuuluva orgaaninen yhdiste. Sitä käytetään lääketieteessä ja eläinlääketieteessä useiden alkueläininfektioiden hoitamiseen ja ehkäisyyn. Pentamidiini kuuluu WHO:n laatimaan tärkeimpien lääkeaineiden luetteloon.
Huoneenlämpötilassa pentamidiini on väritöntä kiteistä ainetta. Yhdiste tehoaa useisiin alkueläimiin muun muassa Plasmodium-, Leishmania-, Pneumocystis-sukujen lajeihin. Pentamidiinin tarkka vaikutusmekanismi ei ole tiedossa ja todennäköisesti mekanismeja on useita. Se muun muassa sitoutuu DNA:han ja estää nukleiinihappojen synteesiä, inhiboi RNA-polymeraasin toimintaa, estää proteiinisynteesiä, estää ornitiinidekarboksylaasi ja kulkeutuu mitokondrioihin ja estää oksidatiivista fosforylaatiota. Pentamidiinia käytetään tyypillisesti isetionaattisuolana leishmaniaasin, malarian, trypanosomiaasin ja immuunivasteiltaan heikentyneiden potilaiden Pneumocystis-infektioiden hoitoon.
Tyypillisiä pentamidiinin aiheuttamia haittavaikutuksia ovat huonovointisuus, yliherkkyysoireet kuten ihottuma tai jopa anafylaksia, anemia ja myös sydämen toimintahäiriöitä kuten QT-ajan pidentymistä on havaittu. Pentamidiini on myrkyllistä munuaisille ja pitkäaikainen käyttö voi johtaa diabeteksen puhkeamiseen.
Pentamidiinin synteesin ensimmäisessä vaiheessa p-hydroksibentsonitriili reagoi emäksisissä olosuhteissa 1,5-dibromipentaanin kanssa 4,4′‐disyanodifenoksipentaaniksi. Seuraavaksi tämä välituote reagoi etanolin ja vetykloridin kanssa iminoesteriksi ja viimeisessä vaiheessa ammoniakin kanssa, jolloin muodostuu pentamidiinia.