Periplus

Periplus (m.kreik. περίπλους, periplūs tai periplous, ”ympäripurjehdus”; mon. περίπλοι, periploi) on antiikin kreikkalaisen maantieteellisen kirjallisuuden lajityyppi, jonka teokset kuvaavat jonkun meren, useimmiten Välimeren ja/tai Mustanmeren, rannikoita. Ne oli tarkoitettu käytännön oppaiksi merenkulkijoille.

Periplus-teokset kuvasivat rannikoita sekä niiden satama- ja ankkuripaikkoja ja niiden välisiä etäisyyksiä. Ne voidaan rinnastaa maateitse matkaaville tarkoitettuihin itinerarium-teoksiin. Periplus-teoksiin liittyvät läheisesti periegesis-teokset eli maantieteelliset kuvaukset, jotka antavat laajempia maantieteellisiä tietoja maista ja meristä.

Joitakin lajityypin teoksia on säilynyt nykyaikaan kokonaan tai osittain. Suuri osa teoksista tunnetaan vain muiden antiikin aikaisten tai bysanttilaisten kirjailijoiden tekemistä lainauksista. Kreikkalaisten lisäksi samanlaisia teoksia tekivät myös karthagolaiset, tunnetuimpana Hanno Merenkulkija.

Periplus-teoksia

Agatharkhides: Punaisestamerestä (kreik. Peri tēs Erythrās thalassēs; lat. De Mari Erythraeo)
Agathemeros: Maantieteen yhteenveto lyhennelmänä (Tēs geōgrafias hypotypōseis en epitomē; Geographiae informatio) (loppuosa teoksesta)
Anonyymi Mustanmeren periplus
Arrianos: Mustanmeren periplus (Periplūs tū Eukseinū Pontū; Periplus Ponti Euxini) (n. 132 jaa.)
Artemidoros Efesoslainen: Geografia eli Maantieteen kuvaukset (Ta geōgrafūmena) eli Periplus
Hanno Merenkulkija: Periplus
Markianos Herakleialainen: Ulkoisen meren periplus (Periplūs tēs eksō thalassēs) (n. 400 jaa.)
Massalialainen periplus (500-luku eaa.?)
Menippos Pergamonlainen: Sisäisen meren periplus (Periplūs tēs entos thalassēs) (1. vuosisata eaa.)
Pseudo-Skylaks: Periplus (Periplūs tēs thalassēs oikūmenēs Eurōpēs kai Asias kai Libyēs) (n. 338/337 eaa.)
Pseudo-Skymnos: Periodos Nikomedeelle (Periodos pros Nikomēdē) (n. 127–120/110 eaa.)
Punaisenmeren periplus (Periplūs tēs Erythrās Thalassēs; Periplus Maris Erythraei) (1. vuosisata jaa.)
Stadiasmus Maris Magni (Stadiasmos ētoi periplūs tēs megalēs thalassēs) (n. 250–300 jaa.)

Lähteet

↑ Liddell, Henry George & Scott, Robert: περίπλους An Intermediate Greek-English Lexicon. 1889. Perseus Digital Library, Tufts University. (englanniksi)
1 2 3 4 5 Bunson, Matthew: Encyclopedia of the Roman Empire, s. 419-420. (Facts on File Library of World History) Infobase Publishing, 2014. ISBN 9781438110271 Teoksen verkkoversio.
↑ Adkins, Lesley & Adkins, Roy A.: Handbook to Life in Ancient Rome, s. 171. OUP USA, 1998. ISBN 9780195123326 Teoksen verkkoversio.
1 2 Kish, George: A Source Book in Geography, s. 21–. (Source books in the history of the sciences, nide 14) Harvard University Press, 1978. ISBN 9780674822702 Teoksen verkkoversio.
↑ Arnaud, Pascal: New Light on the Stadismus Maris Magni and its Periplographic Context topoi.org. Viitattu 10.1.2022.
↑ Huntingford, G. W. B.: The Periplus of the Erythraean Sea, by an unknown author (s. 6) 1976. The Haklyut Society. Viitattu 31.10.2024. (englanniksi)
↑ Sinner, Alejandro G. & Velaza, Javier: Palaeohispanic Languages and Epigraphies, s. 27. Oxford University Press, 2019. ISBN 9780192508188 Teoksen verkkoversio.
↑ Smith, William: ”Menippus (8)”, Dictionary of Greek and Roman Biography and Mythology. Boston: Little, Brown and Company, 1849–1867. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
↑ Menippus (2) Oxford Classical Dictionary. Viitattu 15.1.2024. (englanniksi)
↑ Matijašić, Ivan: Scylax of Caryanda, Pseudo-Scylax, and the Paris Periplus: Reconsidering the Ancient Tradition of a Geographical Text revistas.usp.br. Viitattu 10.1.2022.
↑ Baronowski, Donald Walter: Polybius and Roman Imperialism, s. 40–42. (Classical studies) A. & C. Black, 2013. ISBN 9781472504500 Teoksen verkkoversio.

Aiheesta muualla

Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta periplus-teokset Wikimedia Commonsissa

[1] Liddell, Henry George & Scott, Robert: περίπλους An Intermediate Greek-English Lexicon. 1889. Perseus Digital Library, Tufts University. (englanniksi)

[Bunson-2] 1 2 3 4 5 Bunson, Matthew: Encyclopedia of the Roman Empire, s. 419-420. (Facts on File Library of World History) Infobase Publishing, 2014. ISBN 9781438110271 Teoksen verkkoversio.

[Adkins-3] Adkins, Lesley & Adkins, Roy A.: Handbook to Life in Ancient Rome, s. 171. OUP USA, 1998. ISBN 9780195123326 Teoksen verkkoversio.

[Kish-4] 1 2 Kish, George: A Source Book in Geography, s. 21–. (Source books in the history of the sciences, nide 14) Harvard University Press, 1978. ISBN 9780674822702 Teoksen verkkoversio.

[Arnaud-5] Arnaud, Pascal: New Light on the Stadismus Maris Magni and its Periplographic Context topoi.org. Viitattu 10.1.2022.

[6] Huntingford, G. W. B.: The Periplus of the Erythraean Sea, by an unknown author (s. 6) 1976. The Haklyut Society. Viitattu 31.10.2024. (englanniksi)

[7] Sinner, Alejandro G. & Velaza, Javier: Palaeohispanic Languages and Epigraphies, s. 27. Oxford University Press, 2019. ISBN 9780192508188 Teoksen verkkoversio.

[8] Smith, William: ”Menippus (8)”, Dictionary of Greek and Roman Biography and Mythology. Boston: Little, Brown and Company, 1849–1867. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)

[OCD-9] Menippus (2) Oxford Classical Dictionary. Viitattu 15.1.2024. (englanniksi)

[Matijašić-10] Matijašić, Ivan: Scylax of Caryanda, Pseudo-Scylax, and the Paris Periplus: Reconsidering the Ancient Tradition of a Geographical Text revistas.usp.br. Viitattu 10.1.2022.

[Baronowski-11] Baronowski, Donald Walter: Polybius and Roman Imperialism, s. 40–42. (Classical studies) A. & C. Black, 2013. ISBN 9781472504500 Teoksen verkkoversio.